keskiviikko 25. toukokuuta 2022

Yhteiskunnan tuhon historiallinen merkki

Jos tutkittaisiin noin sataa historiallista, mutta romahtanutta, yhteiskuntaa ja haettaisiin tunnusmerkkiä siitä, mikä niiden romahdusta yhdistää, niin voisiko siitä oppia jotain vai selittäisikö nykyihminen sen vain pois? Jos saisit tietää tämän, olisitko valmis radikaaliin arvomaailmamuutokseen suojellaksesi jälkipolvia? 

Lähes sata vuotta sitten sosiaaliantropologi JD Unwin Oxfordin yliopistosta omisti koko elämänsä tämän kysymyksen historialliselle tutkimiselle. Hänen elämäntyönsä tiivistyy kirjaan "Sex and Culture"(1)

Koko elämäntyötutkimus on seitsemän osainen teos. Mainitussa tiivistelmässäkin on yli 600 sivua. Onneksi tutkija Kirk Durston on tehnyt tästä 26 sivuisen lainaustiivistelmän(2) ja erinomaisen muutaman sivun blogi-kirjoituksen(3), jonka suomensin alle.


Kuulostaako vieläkin TL;DR jutulta?

Lyhyt vastaus on tässä:

Yhdistävä tekijä on, että kolme sukupolvea ennen romahdusta on yhteiskunnassa tapahtunut seksuaalinen vapautuminen.

Unwin ei yrittänyt selvittää, miksi näin on. Hän ei myöskään väitä syy-seuraussuhdetta näiden välille - kertoo "vain" korrelaation. 

Hän osaa kuitenkin kertoa korrelaation myös toisinpäin: 

Jos yhteiskunta alkaa korostaa perhearvoja, niin sen tila paranee jo kuluvan sukupolven aikana.
Romahdus ei siis tapahdu heti vaan kolmen sukupolven aikana, joka vastaa noin sataa vuotta hänen tutkimuksensa mukaan. Sitä ennen elää sukupolvi tai kaksi, joka pystyy polttamaan kynttilää molemmista päistä.

Tätä mielenkiintoista tutkimusta on hyvä seurata omana aikanamme, koska länsimaissa perhearvojen murentaminen on ollut voimakkaassa käsittelyssä seksuaalisen vapautumisen myötä pikkuhiljaa toisen maailmansodan jälkeen ja korostetusti seksuaalisen vapautusliikkeen alkaessa 1960-luvulta. 

Jos siis saat riittävän todisteen tästä, olisitko valmis muuttamaan arvojasi? Materiaalia riittää, joten aloita alla olevasta tutkija Kirk Durstonin artikkelista.


Viitteet:

1. Sex and Culture, JD Unwin: https://archive.org/details/b20442580/page/n7/mode/2up 

2. Tiivistelmä: https://drive.google.com/file/d/1asL0ANtZWD_hlV04dsZDbIOgJaKPOpzt/view

3. Kirk Durstonin blogi: https://www.kirkdurston.com/blog/unwin



----------------------


Tässä asiasta tarkemmin Kirk Durstonin blogissa: 

Miksi seksuaalinen moraali voi olla paljon tärkeämpää kuin mitä olet koskaan ajatellut

Eräänä talvi-iltapäivänä rentouduin puolen tusinan filosofian jatko-opiskelijan kanssa keskustelemalla lain ja rangaistuksen teorioista. Noin tunnin keskustelun jälkeen mieleeni tuli, että jotkut moraaliset lait saattavat rajoittaa nautintoa ja mielihyvää lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä minimoivat kärsimyksen ja maksimoivat ihmisen merkityksellisyyden täyttymyksen.

Muutama päivä sitten päätin "Sex and Culture" kirjan opiskelun toisen kerran. Se on merkittävä kirja, joka tiivistää Oxfordin sosiaaliantropologin JD Unwinin elinikäisen tutkimuksen.[1] Yli 600-sivuinen kirja on Unwinin sanoin vain "yhteenveto" hänen tutkimuksestaan ​​– kaiken julkaisemiseen tarvittaisiin seitsemän osaa.[2] Hänen kirjoituksensa viittaavat siihen, että hän oli rationalisti, uskoen, että tiede on perimmäinen tutkimustyökalumme (näyttää siltä, ​​että hän ei ollut uskonnollinen mies). Kun kävin läpi, mitä hän löysi, mieleeni muistui toistuvasti ajatus, joka minulla oli filosofian opiskelijana: jotkut moraalisäännöt voivat olla suunniteltu minimoimaan inhimillinen kärsimys ja maksimoimaan ihmiskunnan kukoistus pitkällä aikavälillä.

Unwin tutki 86 yhteiskunnan ja sivilisaation historiaa nähdäkseen, onko seksuaalisen vapauden ja kulttuurien kukoistuksen välillä suhdetta. Kirjasta tekee erityisen mielenkiintoisen se, että me lännessä koimme seksuaalisen vallankumouksen 1960-luvun lopulla, 70-luvulla ja 80-luvuilla ja pystymme nyt testaamaan johtopäätöksiä, joita hän teki yli 40 vuotta aiemmin.  


Unwinin kulttuuriluokat

Unwin kuvasi neljää "ihmiskulttuurin suurta mallia" ja kukoistusastetta mitattuna arkkitehtuurin, taiteen, tekniikan, kirjallisuuden, maatalouden ja muiden vastaavien avulla. Ensisijainen luokittelukriteeri oli, miten ne liittyvät luontoon ja sen sisältämiin voimiin.[3]


1. Zoistic: Täysin itseensä keskittynyt päivittäiseen elämään, toiveisiin ja tarpeisiin ilman kiinnostusta luonnon ymmärtämiseen. Kuvailtu "kuolleeksi kulttuuriksi" tai "inertiksi".

2. Monistinen: Hanki taikauskoisia uskomuksia ja/tai erityiskohtelua kuolleille selviytyäksesi luonnon kanssa.

3. Deistinen: Anna luonnon voimat jumalalle tai jumalille

4. Rationalistinen: Käytä rationaalista ajattelua luonnon ymmärtämiseen ja päivittäisten päätösten tekemiseen.


Unwinin seksuaalisen siveyden asteet

Seksuaalisen rajoituksen asteet jaettiin kahteen pääluokkaan - avioliittoa edeltävään ja avioliiton jälkeiseen. 

Avioliittoa edeltävät luokat olivat:[4]

1. Täydellinen seksuaalinen vapaus – ei avioliittoa edeltäviä rajoituksia ollenkaan

2. Epäsäännöllinen tai satunnainen pidättyminen – kulttuuriset määräykset edellyttävät satunnaista pidättymistä

3. Tiukka siveys – pysy neitsyenä naimisiin asti


Avioliiton jälkeiset luokat olivat:[5]

1. Modifioitu yksiavioisuus: yksi puoliso kerrallaan, mutta kumpi tahansa osapuoli voi lopettaa yhteyden.

2. Modifioitu moniavioisuus: miehillä voi olla useampi kuin yksi vaimo, mutta vaimo voi vapaasti jättää miehensä.

3. Absoluuttinen yksiavioisuus: vain yksi puoliso on sallittu elinikäiseksi kumppaniksi (tai joissain kulttuureissa kuolemaan asti) 

4. Absoluuttinen moniavioisuus:  miehillä voi olla useampi kuin yksi vaimo, mutta vaimojen on "rajoitettava seksuaaliset ominaisuudet (eli aktiivisuus) mieheensä koko elämänsä ajan".


Mitä hän sitten löysi?


Hesperus, iltatähti, ystäville pyhä Joseph Noel Paton, 1857


Olen laatinut hänen kirjastaan ​​26-sivuisen kokoelman lainauksia, joissa esitetään yhteenveto hänen havainnoistaan ​​(2), mutta sekin jättää huomattavan vajaaksi 86 kulttuurista paljastuneet kiehtovat yksityiskohdat. 

Tässä on muutamia hänen merkittävimmistä löydöistään:

1. Seksuaalisten rajoitusten vaikutus: Lisääntyneet seksuaaliset rajoitukset, joko ennen avioliittoa tai sen jälkeen, johtivat aina kulttuurin lisääntyneeseen kukoistukseen. Sitä vastoin lisääntynyt seksuaalinen vapaus johti aina kulttuurin romahtamiseen kolme sukupolvea myöhemmin. 

2. Yksi ainoa vaikutusvaltaisin tekijä: Yllättäen tiedot paljastivat, että tärkein yksittäinen korrelaatio kulttuurin kukoistukseen oli se, vaadittiinko avioliittoa edeltävää siveyttä vai ei. Sillä oli erittäin merkittävä vaikutus joka tapauksessa.

3. Kulttuurin korkein kukoistus: Tehokkain yhdistelmä oli avioliittoa edeltävä siveys yhdistettynä "absoluuttiseen yksiavioisuuteen". Rationalistiset kulttuurit, jotka säilyttivät tämän yhdistelmän vähintään kolmen sukupolven ajan, ylittivät kaikki muut kulttuurit kaikilla aloilla, mukaan lukien kirjallisuus, taide, tiede, arkkitehtuuri, tekniikka ja maatalous. Vain kolme 86 tutkitusta kulttuurista on koskaan saavuttanut tämän tason.

4. Avioliittoa edeltävän siveyden luopumisen vaikutus: Kun tiukka avioliittoa edeltävä siveys ei enää ollut normi, myös absoluuttinen yksiavioisuus, deismi ja rationaalinen ajattelu katosivat kolmen sukupolven kuluessa.

5. Täydellinen seksuaalinen vapaus: Jos kulttuuri omaksui täydellisen seksuaalisen vapauden, se kulttuuri romahti kolmen sukupolven kuluessa kukoistuksen alimmalle tasolle – jota Unwin kuvailee "inerttiksi" ja "kuolleen hedelmöittymisen tasolle" ja jolle ovat ominaisia ​​ihmiset, joilla on vain vähän kiinnostusta muuhun kuin omiin tarpeisiinsa. Tällä tasolla kulttuurin yleensä valloittaa tai ottaa haltuunsa toinen kulttuuri, jolla on suurempi sosiaalinen energia.

6. Aikaviive: Jos seksuaalisissa rajoituksissa tapahtuu muutos, joko lisääntyneet tai vähentyneet rajoitukset, muutoksen täysi vaikutus toteutuu vasta kolmannessa sukupolvessa.  ( Huomaa: Olen lisännyt selventävän alaviitteen tämän artikkelin loppuun. Katso alaviite 13)


Miten tätä voi verrata tämän päivän kulttuuriimme?

Unwin julkaisi löytönsä vuonna 1934 kauan ennen lännessä tapahtunutta seksuaalista vallankumousta. Meillä on nyt mahdollisuus testata hänen johtopäätöksiään tarkkailemalla, noudattaako oma kulttuurimme ennustettua kaavaa. Unwinin "sukupolvi" näyttää olevan noin 33 vuotta, joten meidän pitäisi kestää noin vuosisata ennen kuin näemme kulttuuristen muutosten täysimääräisen vaikutuksen, mutta olemme tarpeeksi pitkällä prosessissa, jotta voimme havaita tiettyjä ennustettuja vaikutuksia.

Meillä on nyt mahdollisuus testata hänen johtopäätöksiään tarkkailemalla, noudattaako oma kulttuurimme ennustettua kaavaa.

Ennen 1960-luvun lopulla alkanutta seksuaalista vallankumousta avioliittoa edeltävä siveys oli edelleen vahvassa arvossa länsimaisessa kulttuurissa. Mutta 1970-luvulta lähtien esiaviollinen seksuaalinen vapaus tuli yhä hyväksyttävämmäksi. 2000-luvun alkuun mennessä suurin osa teini-ikäisistä oli seksuaalisesti aktiivisia, siinä määrin, että neitsyenä pysymistä avioliittoon asti pidettiin epäuskoisena ellei naurettavana. Samaan aikaan kulttuurimme siirtyi yhteiskunnallisesta absoluuttisen yksiavioisuuden normista "muunneltuun yksiavioisuuteen". 


Unwinin ennusteet kulttuurillemme

Heitä edeltäneiden rationalististen sukupolvien ansiosta seksuaalisen rajoituksensa jättäneen yhteiskunnan ensimmäinen sukupolvi voi edelleen nauttia uudesta seksuaalisesta vapaudestaan ​​ennen merkittävää kulttuurin heikkenemistä, mutta tiedot osoittavat, että tämä "sekä kakun pitäminen että syöminen ” vaihe kestää enintään yhden sukupolven ennen kuin lasku alkaa. 

Unwin kirjoitti:

Näiden yhteiskuntien historia koostuu sarjasta yksitoikkoisia toistoja; ja on vaikea päättää, kumpi tarinan puoli on merkittävämpi: valitettava omaperäisen ajattelun puute, jota uudistajat joka tapauksessa osoittivat, vai hämmästyttävä tarkkuus, jolla intensiivisen pakollisen pidättyväisyyden (seksuaalisen rajoituksen) jakson jälkeen ihmisorganismi tarttuu varhaiseen tilaisuuteen tyydyttää synnynnäiset halunsa suoraan tai kieroutuneesti. Joskus on kuultu miehen julistavan, että hän haluaa sekä nauttia korkeakulttuurin eduista että poistaa pakollisen pidättyväisyyden. Ihmisen organismin luontainen luonne näyttää kuitenkin olevan sellainen, että nämä halut ovat yhteensopimattomia, jopa ristiriitaisia. Uudistajaa voidaan verrata tyhmään poikaan, joka haluaa sekä pitää kakkunsa että syödä sen. Jokainen ihmisyhteiskunta voi vapaasti valita, osoittaako se suurta energiaa tai nauttia seksuaalisesta vapaudesta; todisteet ovat, että se ei voi tehdä molempia useamman kuin yhden sukupolven ajan.[6]

Omaa seksuaalista vallankumousta tarkasteltaessa "kakkusi pitäminen ja myös syöminen" -vaihe olisi kestänyt 2000-luvun alkuun asti. Olemme nyt vaiheessa, jossa meidän pitäisi alkaa tarkkailla Unwinin ennusteiden vahvistamista tai vääräksi osoittamista.

Unwin havaitsi, että kun tiukka avioliittoa edeltävä siveys hylättiin, absoluuttinen yksiavioisuus, deismi ja rationaalinen ajattelu katosivat kolmen sukupolven kuluessa.

Unwin havaitsi, että kun tiukka avioliittoa edeltävä siveys hylättiin, absoluuttinen yksiavioisuus, deismi ja rationaalinen ajattelu katosivat kolmen sukupolven kuluessa seksuaalisen vapauden muutoksesta. Miten meillä menee siirtyessämme toiseen sukupolveen oman seksuaalisen vallankumouksen jälkeen 1900-luvun lopulla?


1. Kuten ennustettiin, absoluuttinen yksiavioisuus on jo korvattu modifioidulla yksiavioisuudella. Lakisuhteista on tulossa normi. Vaikka avioeroja tapahtui ennen 1970-lukua, kulttuurimme valtavirta säilytti silti näkemyksen, että avioliiton tulee olla elinikäinen, ja avioeroon suhtauduttiin jonkin verran vastenmielisesti. Se on selvästi muuttunut. Ne, jotka todella harjoittavat elinikäisiä sitoumuksia avioliitossa, ovat tulleet vähemmistöksi ja ennen seksuaalista vallankumousta syntyneet parit säilyttävät paljon todennäköisemmin elinikäisen sitoutumisen avioliitossa.


2. Deismi vähenee jo nopeasti, täsmälleen ennustetulla tavalla. Ennen 1960-lukua rationalismin ja jumala-uskon yhdistelmä oli valtavirran kulttuurin normi. Ei vain usko Jumalaan ole vähentynyt suuresti 1960-luvun jälkeen, vaan on ollut suuntaus poistaa Jumalan käsite hallituksesta, koulutusjärjestelmästä ja julkisilta foorumeilta. Ne, jotka edelleen uskovat Jumalaan, tuntevat voimakkaan yhteiskunnallisen paineen pitää deistiset uskomukset yksityisinä. Sen tilalle tulee yllättävä taikauskon nousu[7], jonka Unwin luokittelee "monistiseksi" kulttuuriksi, kaksi tasoa alempana kuin rationalistinen kulttuuri, joka meillä oli ennen seksuaalista vallankumousta. Myös ei-uskonnollisiksi luokittelevan väestön prosenttiosuus on kasvanut valtavasti, mikä on oire Unwinin kategorioiden alimmasta, "zoistisesta" tasosta.[8]


3. Se nopeus, jolla rationaalinen ajattelu heikkeni 1970-luvun jälkeen, on hämmästyttävää. Sen tilalle nousi postmodernismi, jolle on ominaista "skepsismi, subjektivismi tai relativismi" ja "yleinen järjen epäilys". Mutta se pahenee… postmodernismi on väistymässä "totuuden jälkeiseksi ajaksi". Toisin kuin rationaalinen ajattelu totuuden jälkeinen kulttuuri hylkää "totuuden yhteiset objektiiviset standardit" ja vetoaa sen sijaan fiilikseen ja tunteisiin ja siihen, mitä haluaa uskoa.[10] Ihmiset voivat nyt "identifioida" itsensä joksikin, joka on täysin ristiriidassa tieteen ja rationaalisen ajattelun kanssa ja monissa tapauksissa saada hallitusten ja koulutusjärjestelmien täyden tuen ja takauksen. Ihmiset eivät vain koe, että heillä on oikeus uskoa mitä he haluavat, mutta mikä tahansa kritiikki tätä uskoa kohtaan, vaikka sitä tukisi totuus ja logiikka, on mahdotonta hyväksyä ja on loukkaavaa. Tässä lainaus Unwinilta, mistä on tullut erityisen sopiva parin viime vuosikymmenen aikana meidän seksuaalisen vallankumouksen jälkeen:

Jos minua pyydettäisiin määrittelemään sofisti, minun pitäisi kuvailla häntä mieheksi, jonka johtopäätös ei seuraa hänen perusteluistaan. Sofismia arvostavat vain ne, joiden joukossa ihmisen entropia on katoamassa; he erehtyvät pitämään sitä järkevänä päättelynä. Se kukoistaa niiden ihmisten keskuudessa, jotka ovat laajentaneet seksuaalista mahdollisuuttaan voimakkaan pakollisen pidättäytymisen jälkeen. [11]

[Käännöksen vaikeuden takia tässä alkuperäinen teksti: 

If I were asked to define a sophist, I should describe him as a man whose conclusion does not follow from his premise. Sophistry is appreciated only by those among whom human entropy is disappearing; they mistake it for sound reasoning. It flourishes among those people who have extended their sexual opportunity after a period of intense compulsory continence. ]

Yhteenveto siitä, mihin kulttuurimme on menossa Unwinin havaintojen perusteella

1900-luvun alkupuolella länsimainen valtavirtakulttuuri oli rationalistista ja koki valtavan teknologisen edistyksen - hevosista autoihin; kuumailmapalloista yliäänilentoihin ja avaruusaluksiin, jotka laskevat ihmisiä kuuhun; diasäännöistä tietokoneisiin. Unwinin kolme pääennustetta – rationalismin, deismin ja absoluuttisen yksiavioisuuden hylkääminen – ovat kaikki hyvässä vauhdissa, mikä saa lopullisen ennustuksen näyttämään uskottavalta… läntisen sivilisaation romahdus kolmannessa sukupolvessa, jossain tämän vuosisadan viimeisellä kolmanneksella. 

Unwinin kolme pääennustetta – rationalismin, deismin ja absoluuttisen yksiavioisuuden hylkääminen – ovat kaikki hyvässä vauhdissa, minkä vuoksi lopullinen ennuste näyttää uskottavalta… läntisen sivilisaation romahdus kolmannessa sukupolvessa! 


Onko kulttuurimme poikkeus?

Luulen, että voimme toivoa olevamme poikkeus, mutta aina on taipumus haluta uskoa, että "se ei voi tapahtua meille". Unwin kuvailee tätä asennetta "anteeksiantavaksi itsekeskeisyydeksi" ja "viehättäväksi ja mukavaksi opiksi", joka lentää päin kasvoja ja tietoja, jotka osoittavat, että romahdus tapahtuu "monotonisella" säännöllisyydellä. Tämä on toinen tapa sanoa, että "hullu tekee saman asian uudelleen, mutta odottaa erilaisia ​​tuloksia." Ensisijaiset ennusteet kehittyvät jo hälyttävällä "ripeydellä".


Miksi on olemassa niin "monotoninen" täydellinen käänteinen korrelaatio?

Vanha sanonta "korrelaatio ei sisällä syy-yhteyttä" pätee luultavasti myös tässä. Unwin tekee selväksi, ettei hän tiedä, miksi seksuaalinen vapaus johtaa suoraan kulttuurien rappeutumiseen ja romahtamiseen, vaikka hän ehdottaa, että kun seksuaalista energiaa hillitään selibaatin tai yksiavioisuuden kautta, se ohjataan tuottavampaan sosiaaliseen energiaan.

Ehkä, mutta minun on vaikea hyväksyä sitä ensisijaisena syynä. Mary Eberstadtin äskettäinen tutkimus joukkomurhista, mielenterveysongelmien, mukaan lukien masennuksen, huomattavasta lisääntymisestä ja identiteettipolitiikan räjähdysmäisestä kasvusta on "alkuhuuto", joka johtuu identiteetin menetyksestä, jonka aikoinaan tarjosi kasvaminen välittömässä perhe yhteydessä, jossa on sisaruksia ja suuri joukko serkkuja, tätejä ja setiä, jotka kaikki tarjosivat hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä identiteettiä. Eberstadt osoittaa ja dokumentoi eri tutkimuksista, että tämä perheen tuhoutuminen oli suora seuraus 1900-luvun lopun seksuaalisesta vallankumouksesta.[11]

Eberstadt osoittaa ja dokumentoi eri tutkimuksista, että tämä perhemallin tuhoutuminen oli suora seuraus 1900-luvun lopun seksuaalisesta vallankumouksesta.

Hänen tutkimuksensa osoittaa, että lisääntynyt seksuaalinen vapaus johti perheen tuhoutumiseen, mikä johti perheidentiteetin menettämiseen, mikä aiheuttaa Eberstadtin "alkuhuutoja" – mielenterveysongelmien massiivista lisääntymistä, joukkomurhia ja äärimmäisten identiteettiryhmien nousua sotaan toistensa kanssa… kaikki oireita yhteiskunnasta, joka on kiihtyvässä liikkeessä kohti nopeaa romahdusta. Tällä näyttää olevan suurempi selitysvoima kuin Unwinin psykologisella ehdotuksella, vaikka nämä kaksi voivat itse asiassa olla läheistä sukua Eberstadtin näkemysten perusteella.

Sekä Unwin että Eberstadt tarjoavat merkittäviä todisteita siitä, että seksuaalisella vallankumouksella on pitkäaikaisia, tuhoisia seurauksia kulttuurille ja sivilisaatiolle. Kuten Unwin toteaa: "Näiden yhteiskuntien historia koostuu joukosta samankaltaisia toistoja", ja näyttää siltä, ​​että sivilisaatiomme seuraa samaa, hyvin kuljettua tietä kohti romahdusta. 


Takaisin filosofiseen ajatteluun

Joten takaisin tuohon iltapäivään filosofiaseminaarissa, kun minulle tuli mieleen, että jotkin moraalilait näyttävät rajoittavan ihmisen mielihyvää lyhyellä aikavälillä, mutta estävät suuren kärsimyksen tai maksimoivat onnen ja täyttymyksen pitkällä aikavälillä. Olen jo vuosia ajatellut, että Jumalan moraaliset lait eivät ole vain joukko mielivaltaisia ​​sääntöjä, jotka on annettu rajoittamaan ihmiskunnan vapautta. Sen sijaan ne ovat kuin käyttöohjeet, jotka on suunniteltu säästämään ihmisiä kärsimykseltä ja maksimoimaan ihmisen kukoistuksen. Unwinin ja Eberstadtin tutkimukset tarjoavat vahvan rationaalisen perustelun johtopäätökselle, että Jumalan seksuaalisuutta koskevat moraalilait, vaikka ne voivat estää meitä saamasta välitöntä nautintoa, suojelevat meitä valtavalta pitkäaikaiselta kärsimykseltä ja maksimoivat pitkän aikavälin kukoistuksemme.


Huomautus: Jos pidit tästä artikkelista, saatat olla kiinnostunut toisesta Kirkin kirjoittamasta artikkelista "Mitä tarkoittaa olla ihminen: paljon enemmän kuin voit kuvitella".


Viitteet ja huomautukset:

1. Ladattava pdf-versio Unwinin seksistä ja kulttuurista on saatavilla täältä .

2. Olen laatinut 26-sivuisen tiivistelmän lainauskokoelmana, joka voi antaa yksityiskohtaisemman käsityksen Unwinin kirjasta, mutta on erittäin suositeltavaa, että lukija ainakin selaa Unwinin kirjaa saadakseen paremman käsityksen hänen tutkimuksensa tarkkuudesta ja laajuudesta sekä tietojen tarjoamista monista esimerkeistä.

3. Katso osa 7, Unwin, sivu 13 saadaksesi täyden ymmärryksen näistä ehdoista.

4. Unwin, sivu 341.

5. Unwin, sivu 342

6. Unwin, sivu 412

7. Katso esimerkiksi Stuart Vyse, "Miksi millenniaalit kääntyvät astrologian puoleen?", Skeptical Inquirer , 2018. ja Denyse O'Leary, "Perinteisyyden taantuessa taikausko – ei ateismi – on suuri voittaja”, Intellectual Takeout , 2018.

8. Huomaa: Ei-uskonnollinen kulttuuri ei välttämättä ole ateistinen kulttuuri. He eivät kiellä tai hyväksy Jumalan tai jumalien olemassaoloa. Pikemminkin usko jumalaan tai jumaliin ei yksinkertaisesti ole osa heidän elämäänsä; sillä ei ole merkitystä.

9. Britannica, "postmodernismi". 

10. Kuvaus Post Truthista

11. Unwin, sivu 413

12. Mary Eberstadt, Primal Screams: Kuinka seksuaalinen vallankumous loi identiteettipolitiikan.

13. Seksuaalisten rajoitusten löystyminen ei todennäköisesti tapahdu yhdessä vuodessa tai edes yhdessä vuosikymmenessä. Meidän tapauksessamme voitaisiin väittää, että seksuaalinen vallankumous alkoi 1960-luvun lopulla, kesti koko 70-luvun ja mahdollisesti 1980-luvun alkuun. Unwinin mukaan ensimmäisessä sukupolvessa tapahtuu vain pieniä muutoksia kulttuurissa, johtuen edellisen sukupolven kulttuurisesta "vauhdista", jolla on edelleen voimakas vaikutus sukupolveen seksuaalisten rajoitusten löystymisen (tai vahvistumisen) jälkeen. Muutokset yleistyvät toisessa sukupolvessa, mutta vasta kolmannessa sukupolvessa, kun ensimmäinen sukupolvi on kuollut kokonaan, muutokset saavuttavat täyden vaikutuksensa ja ne tapahtuvat nopeasti tuon kolmannen sukupolven aikana. Kolmannen sukupolven loppuun mennessä muutokset ovat täysin tapahtuneet ja kulttuuri vakiintuu uudelle tasolleen. Kuitenkin, jos se on vakiintunut korkeimmalle tasolle, tuon kulttuurin kukoistus jatkaa kasvuaan seuraavien sukupolvien aikana (vaikka Unwin huomauttaa, että mikään kulttuuri ei säilytä tätä tilaa kovin pitkään). Jos se on vakiintunut alimmalle tasolle (eli "romahdus"), silloin se kulttuuri tuhoutuu sisältä päin tai sen valloittaa tai ottaa haltuunsa "energetisempi" kulttuuri.


lauantai 16. huhtikuuta 2022

Mitä Pääsiäisenä 1990 vuotta sitten tapahtui?

Käydäänpä tapahtumat läpi kaikkien evankeliumien tarinat yhdistäen. Aloitetaan pääsiäisviikon alusta.


Jeesuksen jalat voidellaan

6 päivää ennen: Betaniassa Maria voitelee nardus öljyllä Jeesuksen jalat Simon Spitaalisen luona ja Lasaruskin oli siellä (hänet Jeesus herätti kuolleista aikaisemmin).

Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus tuli Betaniaan. Siellä asui Lasarus, jonka Jeesus oli herättänyt kuolleista. Jeesukselle valmistettiin sinne ateria. Martta palveli, ja Lasarus oli yksi niistä, jotka olivat asettuneet aterialle Jeesuksen kanssa.  (RK: Joh. 12:1-2)


5 päivää ennen: Jeesus ratsastaa Aasilla ja kansa huutaa kuin kuninkaalle Hoosiannaa. Kansan parissa oli levinnyt tieto siitä, että Jeesus oli herättänyt Lasaruksen kuolleista.

Seuraavana päivänä suuri kansanjoukko, joka oli saapunut juhlille, sai kuulla, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin. Silloin ihmiset ottivat palmunoksia, lähtivät häntä vastaan ja huusivat: "Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä, Israelin kuningas!" Saatuaan nuoren aasin Jeesus istui sen selkään, niin kuin on kirjoitettu:  (RK: Joh. 12:12-14)


Pääsiäisateria

Juutalaiset viettivät pääsiäista silloin Egyptistä vapautumisen juhlana ja siihen kuului pääsiäislampaan teurastaminen ja syöminen. 

Happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä, jolloin pääsiäislammas oli tapana teurastaa, opetuslapset kysyivät Jeesukselta: "Missä tahdot syödä pääsiäisaterian? Minne menemme valmistamaan sen?"  (RK: Mark. 14:12)

Jeesus pesee myös opetuslasten jalat esimerkkinä palvelevasta asenteesta. (Joh 13:5)

Aterialla tapahtui myös ehtoollisen asetus. Ehtoollinen nautitaan tänäkin päivänä muistellen Jeesusta Kristusta ja pääsiäisen tapahtumia 1990 vuotta sitten: 

Heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsille ja sanoi: "Ottakaa, tämä on minun ruumiini."  Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa ja antoi heille, ja he kaikki joivat siitä. Hän sanoi heille: "Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monien edestä.  (RK: Mark. 14:22-24)

Juudas lähtee aterialta eikä enää ole opetuslasten yhteydessä tämän jälkeen: 

Opetuslapsi nojautui Jeesuksen rintaa vasten ja kysyi häneltä: "Herra, kuka se on?" Jeesus vastasi: "Se, jolle minä annan tämän leivänpalan kastettuani sen."  Sitten hän otti palan, kastoi sen vadissa ja antoi Juudakselle, Simon Iskariotin pojalle. Sen leivänpalan jälkeen Saatana meni Juudakseen. Jeesus sanoi hänelle: "Minkä teet, tee se pian!"   (RK: Joh. 13:25-27)

Aterialta lähdetään miekat mukana: 

Sillä minä sanon teille, että tämän kirjoituksen täytyy käydä minussa toteen: 'Hänet luettiin pahantekijöiden joukkoon.' Se, mitä minusta on sanottu, on nyt täyttymässä."  Niin he sanoivat: "Herra, tässä on kaksi miekkaa." Hän vastasi: "Riittää." (RK: Luuk. 22:37-38)

Kävellessä Jeesus puhuu ja rukoilee mm. ylimmäispapillisen ruokouksen (Joh 14-17) - tämä kannattaa lukea erikseen yhtenä nopeana kertauksena. Silloin aukenee, että Jeesus puhuu pitkään yhteydestä hänen omiensa kesken häneen itseensä ja Isään.


Jeesuksen rukoushetki Getsemanen puutarhassa Öljyvuorella Jerusalemin lähellä 

Sitten Jeesus tuli opetuslasten kanssa Getsemane-nimiseen paikkaan ja sanoi heille: 

"Istukaa tässä sillä aikaa kun minä menen tuonne rukoilemaan."  

1) Hän otti mukaansa Pietarin ja ne kaksi Sebedeuksen poikaa. Hän alkoi murehtia ja joutui tuskan valtaan, ja hän sanoi opetuslapsille: "Minun sieluni on syvästi murheellinen, aina kuolemaan asti. Jääkää tähän ja valvokaa minun kanssani."  Sitten hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi kasvoilleen ja rukoili sanoen: "Isäni, jos mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon vaan niin kuin sinä!" 

2) Jeesus palasi opetuslasten luo ja tapasi heidät nukkumasta. Hän sanoi Pietarille: "Ettekö te edes yhtä hetkeä jaksaneet valvoa minun kanssani? Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Henki tosin on altis, mutta liha on heikko." 

Hän meni pois toisen kerran ja rukoili: "Isäni, jos tämä malja ei voi mennä ohitseni minun sitä juomatta, niin tapahtukoon sinun tahtosi."  Palatessaan hän tapasi heidät taas nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat käyneet raukeiksi. 

3) Hän jätti heidät, meni taas pois ja rukoili vielä kolmannen kerran samoin sanoin. Sitten hän tuli opetuslasten luo ja sanoi heille: "Te nukutte vielä ja lepäätte! Katsokaa, hetki on lähellä. Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin. Nouskaa, lähtekäämme! Se, joka minut kavaltaa, on lähellä."  (RK: Matt. 26:36-46)


Jeesuksen rukoillessa myös enkeli ilmestyi:

Silloin hänelle ilmestyi taivaasta enkeli, joka vahvisti häntä. Tuskan valtaamana hän rukoili yhä hartaammin, ja hänen hikensä oli kuin veripisarat, jotka putosivat maahan. (RK: Luuk. 22:43-44)


Jeesus Vangitaan Getsemanessa

Jeesuksen vielä puhuessa paikalle tuli väkijoukko, ja sen edellä kulki yksi niistä kahdestatoista, nimeltään Juudas. Tämä tuli Jeesuksen luo suudellakseen häntä, mutta Jeesus sanoi hänelle: "Juudas, suudelmallako sinä kavallat Ihmisen Pojan?"  Kun ne, jotka olivat Jeesuksen ympärillä, näkivät, mitä oli tulossa, he sanoivat: "Herra, iskemmekö miekalla?" Yksi heistä iski ylipapin palvelijaa ja sivalsi häneltä oikean korvan irti. Mutta Jeesus sanoi: "Sallikaa vielä tämäkin!"  Ja hän kosketti miehen korvaa ja paransi hänet.  (RK: Luuk. 22:47-51)

Vai luuletko, etten voisi pyytää Isääni lähettämään heti minulle enemmän kuin kaksitoista legioonaa enkeleitä? Mutta kuinka silloin toteutuisivat Kirjoitukset, jotka sanovat, että näin täytyy tapahtua?" (RK: Matt. 26:53-54)

Silloin Jeesus, tietäen kaiken, mikä häntä kohtaisi, astui esiin ja kysyi heiltä: "Ketä te etsitte?"  He vastasivat: "Jeesus Nasaretilaista." Jeesus sanoi heille: "Minä se olen." Myös hänen kavaltajansa Juudas seisoi heidän joukossaan.

Kun Jeesus sanoi: "Minä se olen" , he perääntyivät ja kaatuivat maahan.  (RK: Joh. 18:4-6)

Simon Pietari, jolla oli miekka, veti sen esiin, iski ylipapin palvelijaa ja löi häneltä oikean korvan irti. Palvelijan nimi oli Malkos. Mutta Jeesus sanoi Pietarille: "Pistä miekkasi tuppeen. Isä on antanut minulle tämän maljan. Enkö minä joisi sitä?" (RK: Joh. 18:10-11)

Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat. Jeesusta seurasi muuan nuorukainen, jolla oli liinavaate kietaistuna paljaalle iholle. Hänet otettiin kiinni, mutta hän jätti liinavaatteen ja pakeni alastomana. (RK: Mark. 14:50-52)


Kuulustelu 1 - Hannas

Jeesusta kuulustellaan useamman kerran eri henkilöiden toimesta. Näissä kuulusteluissa rikotaan monia määräyksiä, mitä juutalaisten olisi pitänyt noudattaa Mooseksen lain mukaan.

Silloin sotilasosasto, sen komentaja ja juutalaisten palvelijat ottivat Jeesuksen kiinni. He sitoivat hänet ja veivät hänet ensin Hannaksen luo, sillä tämä oli Kaifaksen appi, ja Kaifas oli sinä vuonna ylipappina. Juuri Kaifas oli antanut juutalaisille neuvon, että olisi parempi, jos yksi ihminen kuolisi kansan puolesta. (RK: Joh. 18:12-14)

Jeesus vastasi hänelle: "Minä olen puhunut julkisesti maailmalle. Olen aina opettanut synagogassa ja temppelissä, jonne kaikki juutalaiset kokoontuvat. Salassa en ole puhunut mitään. Miksi minulta kysyt? Kysy niiltä, jotka ovat kuulleet, mitä minä olen heille puhunut. He kyllä tietävät, mitä olen puhunut."   (RK: Joh. 18:20-21)


Kuulustelu 2 - Kaifas

Silloin Hannas lähetti hänet sidottuna ylipappi Kaifaksen luo. (RK: Joh. 18:24)


Kuulustelu 3 - Suuren neuvoston edessä 

Jeesus vietiin ylipapin luo. Sinne kokoontuivat kaikki ylipapit sekä vanhimmat ja kirjanoppineet.  (RK: Mark. 14:53)

Ylipapit ja koko neuvosto etsivät todistusta Jeesusta vastaan tappaakseen hänet, mutta he eivät löytäneet. Monet kyllä todistivat väärin häntä vastaan, mutta todistukset eivät olleet yhtäpitäviä.  (RK: Mark. 14:55-56)


Ylipapin edessä muuten vaikene Jeesus julistautuu Jumalaksi

Silloin ylipappi Kaifas nousi, astui esiin ja kysyi Jeesukselta: "Etkö vastaa mitään siihen, mitä nämä todistavat sinua vastaan?" Mutta Jeesus oli vaiti eikä vastannut mitään. Taas ylipappi kysyi häneltä: "Oletko sinä Kristus, sen Ylistetyn Poika?" Jeesus vastasi: "Minä olen [kreikaksi: ego eimi - hepreaksi: Yahve]. Ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä."  Silloin ylipappi repäisi vaatteensa ja sanoi: "Mihin me tässä enää todistajia tarvitsemme!  (RK: Mark. 14:60-63)

Päivän valjetessa kokoontuivat kansan vanhimmat, ylipapit ja kirjanoppineet, ja Jeesus vietiin neuvoston eteen. He sanoivat hänelle: "Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille." Hän vastasi: "Jos sanon sen teille, te ette usko, ja jos kysyn, te ette vastaa. Mutta tästedes Ihmisen Poika on istuva Jumalan voiman oikealla puolella."  Silloin he kaikki sanoivat: "Sinä siis olet Jumalan Poika?" Hän vastasi heille: "Tepä sen sanotte, että minä se olen(21)."   (RK: Luuk. 22:66-70)

Varhain aamulla kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat pitivät neuvottelun Jeesusta vastaan surmatakseen hänet. He sitoivat Jeesuksen, veivät hänet pois ja luovuttivat maaherra Pilatuksen käsiin.(RK: Matt. 27:1-2)

Juutalaiset reakoivat Jeesuksen Jumalaksi julistukseen repimällä vaatteensa ja näin me voimme ymmärtää, että he täysin ymmärsivät sen ja syyttivät häntä jumalanpilkasta.


Juudas Tappaa itsensä

Tämä tapahtui mahdollisesti vasta myöhemmin kuin Raamatun paikka antaisi ymmärtää, koska kohta sanoo, että Jeesus oli jo tuomittu: 

Kun Juudas, Jeesuksen kavaltaja, näki, että Jeesus oli tuomittu, hän katui ja palautti ne kolmekymmentä hopearahaa ylipapeille ja vanhimmille ja sanoi: "Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman veren." Mutta he vastasivat: "Mitä se meille kuuluu, omapa on asiasi."

Silloin Juudas viskasi hopearahat temppeliin, lähti sieltä, meni pois ja hirttäytyi.(RK: Matt. 27:3-5)


Kuulustelu 4 - Maaherran palatsissa Pilatus kuulustelee. 

Jeesus on sisällä palatsissa ja juutalaiset pihalla, Pilatus Juoksee näiden välillä sisältä ulos ja taas ulkoa sisälle useamman kerran hyvin varhain aamulla. 

Juutalaiset veivät Jeesuksen Kaifaksen luota maaherran palatsiin. Oli varhainen aamu. He eivät itse menneet sisälle palatsiin, etteivät saastuisi vaan voisivat syödä pääsiäisaterian.  (RK: Joh. 18:28)

Silloin Pilatus meni takaisin palatsiin, kutsui Jeesuksen luokseen ja kysyi häneltä: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Jeesus vastasi: "Sanotko tämän omana ajatuksenasi, vai ovatko muut sen sinulle minusta sanoneet?"  Pilatus vastasi: "Olenko minä juutalainen? Oma kansasi ja ylipapit ovat luovuttaneet sinut minulle. Mitä olet tehnyt?" Jeesus vastasi: "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta. Jos kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin. Minun kuninkuuteni ei kuitenkaan ole täältä."  Pilatus sanoi hänelle: "Sinä siis kuitenkin olet kuningas?" Jeesus vastasi: "Itse sinä sanot, että minä olen kuningas. Sitä varten olen syntynyt ja tullut maailmaan, että todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni."  "Mikä on totuus?" Pilatus kysyi häneltä.

Sen sanottuaan Pilatus meni taas juutalaisten luo ja sanoi heille: "Minä en löydä hänestä mitään syytä.  (RK: Joh. 18:33-38)


Kuulustelu 5 - Herodeksen luona

Pilatus yrittää sysätä ongelman vihamiehelleen Herodekselle ja lähettää Jeesuksen sinne.

Tämän kuultuaan Pilatus kysyi, oliko mies galilealainen. Saatuaan tietää, että Jeesus oli Herodeksen hallintoalueelta, hän lähetti Jeesuksen Herodeksen luo, koska tämäkin oli niinä päivinä Jerusalemissa.

Kun Herodes näki Jeesuksen, hän ilahtui kovasti. Hän oli näet jo kauan halunnut nähdä Jeesuksen, koska oli kuullut hänestä ja toivoi, että saisi nähdä hänen tekevän jonkin ihmeen. Hän esitti Jeesukselle monia kysymyksiä, mutta Jeesus ei vastannut hänelle mitään. Ylipapit ja kirjanoppineet olivat tulleet paikalle ja syyttivät Jeesusta kiivaasti. Silloin Herodes ja hänen sotilaansa alkoivat kohdella Jeesusta halveksivasti. Kun he olivat pilkanneet häntä pukemalla hänet loisteliaaseen pukuun, Herodes lähetti hänet takaisin Pilatuksen eteen. Sinä päivänä Herodeksesta ja Pilatuksesta tuli ystävät. Aikaisemmin he olivat olleet toistensa vihamiehiä. (RK: Luuk. 23:6-12)


Kuulustelu 6 - Pilatuksen palatsin ulkopuolella. 

Jeesus tuotiin ulos ylipappien ja kansan eteen.

Silloin Pilatus ruoskitti Jeesuksen. Sotilaat väänsivät kruunun orjantappuroista, panivat sen hänen päähänsä ja pukivat hänen ylleen purppuranpunaisen viitan. Toinen toisensa jälkeen he tulivat hänen eteensä ja sanoivat: "Ole tervehditty, juutalaisten kuningas!" ja löivät häntä kasvoihin.

Pilatus meni taas ulos ja sanoi juutalaisille: "Katsokaa, minä tuon hänet ulos, jotta tietäisitte, etten löydä hänestä mitään syytä." Niin Jeesus tuli ulos orjantappurakruunu päässään ja purppuranpunainen viitta yllään. Pilatus sanoi heille: "Katso, ihminen!" Kun ylipapit ja palvelijat näkivät hänet, he huusivat: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!" Mutta Pilatus sanoi heille: "Ottakaa te hänet ja ristiinnaulitkaa, sillä minä en löydä hänestä mitään syytä." Juutalaiset vastasivat: "Meillä on laki, ja lain mukaan hänen on kuoltava, koska hän on tehnyt itsensä Jumalan Pojaksi."

Kun Pilatus kuuli tämän, hän pelkäsi vielä enemmän.  (RK: Joh. 19:1-8)


Kuulustelu 7 - Pilatuksen palatsin sisällä

Pilatus vei Jeesuksen takaisin sisälle

Hän meni taas sisälle palatsiin ja kysyi Jeesukselta: "Mistä sinä olet?" Mutta Jeesus ei vastannut hänelle. Niin Pilatus sanoi Jeesukselle: "Etkö puhu minulle? Etkö tiedä, että minulla on valta vapauttaa ja valta ristiinnaulita sinut?" Jeesus vastasi: "Sinulla ei olisi mitään valtaa minuun, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä. Siksi sen synti on suurempi, joka luovutti minut sinulle." (RK: Joh. 19:9-11)

Pilatus neuvottelee vielä kerran juutalaisten kanssa ulkona.

Tämän tähden Pilatus koetti päästää hänet vapaaksi. Mutta juutalaiset huusivat: "Jos vapautat hänet, et ole keisarin ystävä. Jokainen, joka tekee itsensä kuninkaaksi, asettuu keisaria vastaan."  (RK: Joh. 19:12)

Pilatus hakee Jeesuksen tuomarin istuimen eteen ulos ja antaa tuomion.

Kun Pilatus kuuli nämä sanat, hän vei Jeesuksen ulos ja asettui tuomarinistuimelle, paikkaan, jonka nimi on Kivipiha, hepreaksi Gabbata. Oli pääsiäisen valmistuspäivä, noin kuudes tunti. Pilatus sanoi juutalaisille: "Katsokaa, teidän kuninkaanne!" Mutta he huusivat: "Vie pois! Vie pois! Ristiinnaulitse hänet!" Pilatus sanoi heille: "Pitäisikö minun ristiinnaulita teidän kuninkaanne?" Ylipapit vastasivat: "Ei meillä ole kuningasta vaan keisari." Silloin Pilatus luovutti hänet heille ristiinnaulittavaksi, ja sotilaat veivät Jeesuksen mukanaan. (RK: Joh. 19:13-16)

Kun Pilatus istui tuomarinistuimella, hänen vaimonsa lähetti hänelle sanan: "Älä tee mitään sille vanhurskaalle miehelle, sillä minä olen viime yönä unessa kärsinyt paljon hänen takiaan." Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta ja surmauttamaan Jeesuksen. Maaherra puhui kansalle ja kysyi: "Kumman näistä kahdesta tahdotte minun vapauttavan teille?" Kansa vastasi: "Barabbaksen." Pilatus kysyi: "Mitä minä sitten teen Jeesukselle, jota kutsutaan Kristukseksi?" Kaikki vastasivat: "Ristiinnaulittakoon!" Niin maaherra kysyi: "Mitä pahaa hän on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä kovemmin: "Ristiinnaulittakoon!"

Kun Pilatus näki, ettei mikään auttanut vaan että meteli yhä yltyi, hän otti vettä, pesi kätensä kansan nähden ja sanoi: "Minä olen syytön tämän miehen(36) vereen. Vastuu on teidän." Koko kansanjoukko vastasi: "Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle!" Silloin hän vapautti kansalle Barabbaksen, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi. (RK: Matt. 27:19-26)


Jeesus valmistellaan ristiinnaulittavaksi

Sitten maaherran sotilaat veivät Jeesuksen sisälle palatsiin ja kokosivat hänen ympärilleen koko sotilasosaston. He riisuivat hänet ja pukivat hänen päälleen helakanpunaisen viitan, väänsivät orjantappuroista kruunun ja painoivat sen hänen päähänsä. Hänen oikeaan käteensä he panivat ruokokepin, polvistuivat hänen eteensä ja pilkkasivat häntä sanoen: "Ole tervehditty, juutalaisten kuningas!" He sylkivät hänen päälleen, ottivat sitten ruokokepin ja löivät häntä päähän. Kun he olivat häntä pilkanneet, he riisuivat häneltä viitan, pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät ristiinnaulittavaksi. (RK: Matt. 27:27-31)

Kun he olivat häntä pilkanneet, he riisuivat häneltä purppuraviitan, pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät ristiinnaulittavaksi. (RK: Mark. 15:20)


Ristintie ja ristiinnaulitseminen aamulla yhdeksältä


Oli kolmas tunti, kun he ristiinnaulitsivat hänet. 

Hänen lisäkseen he ristiinnaulitsivat kaksi rosvoa, toisen hänen oikealle, toisen vasemmalle puolelleen. Näin toteutui kirjoitus, joka sanoo: "Hänet luettiin pahantekijöiden joukkoon." (RK: Mark. 15:25-28)

Kun sotilaat olivat viemässä Jeesusta pois, he ottivat kiinni Simonin, erään kyreneläisen miehen, joka oli tulossa pellolta, ja panivat hänet kantamaan ristiä Jeesuksen jäljessä.

Jeesusta seurasi suuri joukko kansaa, myös naisia, jotka valittivat ja itkivät häntä. Mutta Jeesus kääntyi heihin päin ja sanoi: "Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne. Sillä päivät tulevat, jolloin sanotaan: 'Autuaita ovat hedelmättömät ja ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole imettäneet.' Silloin sanotaan vuorille: 'Kaatukaa meidän päällemme' ja kukkuloille: 'Peittäkää meidät.' Jos näin tehdään vihannalle puulle, mitä sitten tapahtuu kuivalle!" (RK: Luuk. 23:26-31)

Kun he tulivat paikalle, jota sanotaan Golgataksi, Pääkallonpaikaksi, he tarjosivat Jeesukselle juotavaksi viiniä, johon oli sekoitettu sappea. Mutta maistettuaan hän ei tahtonut juoda sitä.

Kun he olivat ristiinnaulinneet Jeesuksen, he jakoivat hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa.  (RK: Matt. 27:32-35)

Kantaen itse ristiään hän kulki niin sanotulle Pääkallonpaikalle, jota kutsutaan heprean kielellä Golgataksi. 

Pilatus laati tauluun kirjoituksen ja antoi kiinnittää sen ristiin. Siihen oli kirjoitettu sanat: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas." Monet juutalaiset lukivat kirjoituksen, sillä paikka, jossa Jeesus ristiinnaulittiin, oli lähellä kaupunkia. Kirjoitus oli hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi. Juutalaisten ylipapit sanoivat Pilatukselle: "Älä kirjoita: 'Juutalaisten kuningas', vaan että hän on sanonut: 'Minä olen juutalaisten kuningas.'" Pilatus vastasi: "Minkä kirjoitin, sen kirjoitin."

Kun sotilaat olivat ristiinnaulinneet Jeesuksen, he ottivat hänen vaatteensa ja jakoivat ne neljään osaan, kullekin sotilaalle osansa. He ottivat myös paidan. Mutta kun se oli saumaton, kauttaaltaan yhtenäiseksi kudottu ylhäältä alas asti, he sanoivat toisilleen: "Ei revitä sitä vaan heitetään arpaa, kuka sen saa." Näin tapahtui, jotta toteutuisi tämä Raamatun sana: "He jakoivat keskenään minun vaatteeni ja heittivät puvustani arpaa." Juuri näin sotilaat tekivät.

Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar sekä Maria, Kloopaksen vaimo, ja Magdalan Maria. Kun Jeesus näki äitinsä ja tämän vierellä sen opetuslapsen, jota Jeesus rakasti, hän sanoi äidilleen: "Nainen, katso, poikasi!"  Sitten hän sanoi opetuslapselle: "Katso, äitisi!"  Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa. (RK: Joh. 19:17-27)

Kansa seisoi ja katseli. Hallitusmiehetkin ivasivat häntä ja sanoivat: "Muita hän on auttanut. Auttakoon nyt itseään, jos hän on Jumalan Voideltu, se valittu." Myös sotilaat pilkkasivat häntä. He menivät hänen luokseen, tarjosivat hänelle hapanviiniä ja sanoivat: "Jos sinä olet juutalaisten kuningas, niin auta itseäsi." Hänen päänsä yläpuolella oli myös kirjoitus: "Tämä on juutalaisten kuningas."

Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi häntä sanoen: "Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä!" Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä pelkää edes Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? Me tosin kärsimme oikeudenmukaisesti, sillä me saamme, mitä tekomme ansaitsevat, mutta tämä ei ole tehnyt mitään pahaa." Sitten hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi." Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä sinä olet minun kanssani paratiisissa." (RK: Luuk. 23:35-43)


Jeesuksen kuolema tapahtuu kolmen tunnin pimeyden jälkeen kolmen aikaan iltapäivällä

Mutta kuudennesta tunnista alkaen tuli pimeys koko maan ylle. Sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Yhdeksännen tunnin vaiheilla Jeesus huusi kovalla äänellä: "Eeli, Eeli, lema sabaktani?" Se merkitsee: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? Sen kuullessaan muutamat siellä seisovista sanoivat: "Hän huutaa Eliaa." Yksi heistä juoksi heti ottamaan sienen, täytti sen hapanviinillä, pani ruokosauvan päähän ja antoi hänen juoda. Toiset sanoivat: "Saapa nähdä, tuleeko Elia pelastamaan hänet." Mutta Jeesus huusi taas kovalla äänellä ja antoi henkensä. 

Silloin temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti. Maa järisi ja kalliot halkesivat. Haudat aukenivat, ja monien poisnukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös. Jeesuksen ylösnousemisen jälkeen he lähtivät haudoistaan, tulivat pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monille.

Mutta kun sadanpäällikkö ja ne, jotka hänen kanssaan vartioivat Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja kaiken, mitä tapahtui, he pelästyivät suunnattomasti ja sanoivat: "Tämä oli todellakin Jumalan Poika!" (RK: Matt. 27:45-54)

Jonkin matkan päässä oli myös naisia katselemassa. Heidän joukossaan oli Magdalan Maria ja toinen Maria, Jaakob nuoremman ja Jooseksen äiti, ja Salome. He olivat seuranneet Jeesusta ja palvelleet häntä hänen ollessaan Galileassa. Paikalla oli myös useita muita naisia, jotka olivat tulleet hänen kanssaan ylös Jerusalemiin. (RK: Mark. 15:40-41)

ja Jeesus huusi kovalla äänellä: "Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni."  Sen sanottuaan hän antoi henkensä. (RK: Luuk. 23:46)

Tämän jälkeen, kun Jeesus tiesi, että kaikki oli jo täytetty, hän sanoi, jotta Raamatun sana toteutuisi: "Minun on jano."  Siellä oli astia täynnä hapanviiniä. Sotilaat kastoivat sienen hapanviiniin, panivat sen iisoppiruo'on päähän ja ojensivat hänen huulilleen. Kun Jeesus oli ottanut hapanviinin, hän sanoi: "Se on täytetty!"  Sitten hän kallisti päänsä ja antoi henkensä. (RK: Joh. 19:28-30)

Silloin oli sapatin valmistuspäivä. Jotta ruumiit eivät jäisi ristille sapatiksi - ja tuo sapatinpäivä oli erityisen suuri - juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulittujen sääriluut rikottaisiin ja ruumiit otettaisiin alas. Niinpä sotilaat tulivat ja rikkoivat sääriluut ensin toiselta ja sitten toiselta mieheltä, jotka oli ristiinnaulittu Jeesuksen kanssa. Mutta kun he tulivat Jeesuksen kohdalle ja näkivät, että hän oli jo kuollut, he eivät rikkoneet hänen sääriluitaan. Yksi sotilaista kuitenkin lävisti keihäällä hänen kylkensä, ja siitä vuoti heti verta ja vettä. Se, joka tämän näki, on todistanut siitä, että tekin uskoisitte. Hänen todistuksensa on tosi, ja hän tietää puhuvansa totta. Tämä tapahtui, jotta toteutuisi Raamatun sana: "Älköön häneltä luuta rikottako." Toinen raamatunkohta taas sanoo: "He katsovat häneen, jonka ovat lävistäneet." (RK: Joh. 19:31-37)


Hautaaminen

Joosef Arimatialainen ottaa vastuun Jeesuksen hautaamisesta:

- Hänkin oli Jeesuksen opetuslapsi. 

- arvossa pidetty neuvoston jäsen, joka hänkin odotti Jumalan valtakuntaa

- hyvä ja hurskas mies, ei ollut hyväksynyt neuvoston päätöstä ja tekoa

- oli Jeesuksen opetuslapsi, joskin salaa juutalaisten pelosta

Ilta oli jo tullut, ja oli valmistuspäivä eli sapatin aatto. Paikalle saapui arimatialainen Joosef, arvossa pidetty neuvoston jäsen, joka hänkin odotti Jumalan valtakuntaa. Hän rohkaisi mielensä, meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista. Pilatus ihmetteli, oliko Jeesus jo kuollut. Hän kutsui luokseen sadanpäällikön ja kysyi tältä, oliko Jeesus todella jo kuollut. Saatuaan tiedon sadanpäälliköltä hän luovutti ruumiin Joosefille. Tämä osti liinavaatteen, otti Jeesuksen alas ja kääri hänet liinavaatteeseen ja pani hänet hautaan, joka oli hakattu kallioon. Hautakammion suulle hän vieritti kiven. (RK: Mark. 15:42-47)

Joosef otti ruumiin, kääri sen puhtaaseen liinavaatteeseen ja pani uuteen hautakammioonsa, jonka hän oli hakkauttanut kallioon. (RK: Matt. 27:57-61)

… ja pani kallioon hakattuun hautakammioon, johon ei vielä ollut pantu ketään. Silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamassa.

Naiset, jotka olivat tulleet Jeesuksen kanssa Galileasta, seurasivat Joosefin perässä. He katselivat hautaa ja näkivät, kuinka Jeesuksen ruumis pantiin sinne. Palattuaan kotiinsa naiset tekivät hyvänhajuisia yrttivoiteita ja öljyjä, mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan. (RK: Luuk. 23:50-56)

Paikalle tuli myös Nikodemos, mies, joka oli tullut ensi kerran Jeesuksen luo yöllä. Hän toi mirhan ja aaloen seosta noin sata naulaa. He ottivat Jeesuksen ruumiin ja käärivät sen hyvänhajuisten yrttivoiteiden kanssa käärinliinoihin, niin kuin juutalaisilla on tapana haudata. (RK: Joh. 19:38-42)


Haudan vartiointi

Seuraavana päivänä, sapatin valmistuspäivän jälkeen, ylipapit ja fariseukset kokoontuivat Pilatuksen luo. He sanoivat: "Herra, me muistamme tuon villitsijän vielä eläessään sanoneen: 'Kolmen päivän kuluttua minä nousen ylös.' Käske siis vartioida hautaa tarkasti kolmanteen päivään asti, etteivät hänen opetuslapsensa tule ja varasta häntä ja sano sitten kansalle: 'Hän nousi kuolleista.' Näin viimeinen villitys olisi pahempi kuin ensimmäinen." Pilatus sanoi heille: "Saatte vartiomiehiä. Menkää ja vartioikaa niin hyvin kuin taidatte." Niin he menivät ja varmistivat haudan sinetöimällä kiven ja asettamalla vartion. (RK: Matt. 27:62-66)


TYHJÄ HAUTA

Kuvaukset tyhjän haudan löytymisestä ovat eri evankeliuimeissa hieman erilaiset ja siitä saa ehkä sekavan kuvan, mutta niin tilanne varmaan oli oikeastikin - kuka enää muisti miten tapahtumat todella menivät! Tässä eräs näkemys niiden järjestyksestä.

Sapatin mentyä Magdalan Maria ja Maria, Jaakobin äiti, sekä Salome ostivat hyvänhajuisia yrttivoiteita mennäkseen voitelemaan Jeesuksen. Ensimmäisenä sapatin jälkeisenä päivänä he tulivat haudalle varhain auringon noustessa. He puhuivat keskenään: "Kuka meille vierittää kiven hautakammion suulta?"  (RK: Mark. 16:1-3)

Yhtäkkiä tuli voimakas maanjäristys, sillä Herran enkeli laskeutui alas taivaasta. Hän tuli, vieritti kiven pois ja istuutui sille. Hän oli näöltään kuin salama, ja hänen vaatteensa olivat valkoiset kuin lumi. Vartijat pelästyivät häntä niin, että alkoivat vapista ja tulivat kuin kuolleiksi. (RK: Matt. 28:1-4)

He [naiset] huomasivat, että kivi oli vieritetty pois haudan suulta, mutta sisälle mentyään he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Kun he olivat tästä ymmällä, niin yhtäkkiä heidän edessään seisoi kaksi miestä säteilevän kirkkaissa vaatteissa. Naiset pelästyivät ja kumartuivat kasvoilleen maahan, mutta miehet sanoivat heille: "Miksi te etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, mitä hän puhui teille ollessaan vielä Galileassa: 'Näin pitää tapahtua: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee ylös.' " Silloin he muistivat hänen sanansa. (RK: Luuk. 24:2-8)

Mutta naisille enkeli sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, sillä hän on noussut ylös, niin kuin hän itse sanoi. Tulkaa katsomaan paikkaa, jossa hän makasi. Menkää kiireesti ja sanokaa hänen opetuslapsilleen: 'Hän on noussut kuolleista ja menee teidän edellänne Galileaan. Siellä te saatte nähdä hänet.' Minä olen sen teille sanonut." (RK: Matt. 28:5-10)


Naiset kohtaavat ylösnousseen Jeesuksen

Naiset lähtivät nopeasti haudalta pelon ja suuren ilon valtaamina ja juoksivat viemään sanaa Jeesuksen opetuslapsille. Mutta Jeesus tuli heitä vastaan ja sanoi: "Rauha teille!"  He menivät hänen luokseen, syleilivät hänen jalkojaan ja kumartuivat palvomaan häntä. Silloin Jeesus sanoi heille: "Älkää pelätkö! Menkää ja viekää sana minun veljilleni, että he menisivät Galileaan. Siellä he saavat nähdä minut." (RK: Matt. 28:5-10)

Kun naiset palasivat haudalta, he ilmoittivat tämän kaiken niille yhdelletoista ja kaikille muille. Ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Magdalan Maria, Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut heidän kanssaan olleet naiset. Apostolit pitivät kuitenkin naisten puheita joutavina eivätkä uskoneet heitä.  

Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle. Hän kurkisti hautaan ja näki siellä ainoastaan käärinliinat. Sitten hän lähti pois ihmetellen itsekseen sitä, mikä oli tapahtunut. (RK: Luuk. 24:9-12)


Pietari ja Johannes juoksee haudalle (myös Maria Magdalena palaa sinne) 

Niin Pietari ja se toinen opetuslapsi tulivat ulos ja lähtivät haudalle. He juoksivat yhdessä, mutta se toinen opetuslapsi juoksi nopeammin kuin Pietari ja tuli haudalle ensimmäisenä. Hän kurkisti sisään ja näki käärinliinojen olevan siellä, mutta hän ei mennyt sisälle. Simon Pietari tuli hänen perässään ja astui sisälle hautakammioon. Hän katseli siellä olevia käärinliinoja ja hikiliinaa, joka oli ollut Jeesuksen pään ympärillä. Se ei ollut yhdessä käärinliinojen kanssa vaan käärittynä erillään, toisessa paikassa. Silloin toinenkin opetuslapsi, joka oli ensimmäisenä tullut haudalle, astui sisälle, ja hän näki ja uskoi. He eivät näet vielä olleet ymmärtäneet Raamatusta sitä, että Jeesuksen piti nousta kuolleista. Niin opetuslapset palasivat omiensa luo.


Haudalle palannut Maria tapaa Jeesuksen

Mutta Maria seisoi hautakammion ulkopuolella ja itki. Itkiessään hän kurkisti hautakammioon ja näki kaksi valkopukuista enkeliä istumassa siinä, missä Jeesuksen ruumis oli ollut, toisen pääpuolessa ja toisen jalkopäässä. Nämä kysyivät häneltä: "Nainen, mitä itket?" Hän vastasi: "Minun Herrani on viety pois, enkä tiedä, minne hänet on pantu." Tämän sanottuaan hän kääntyi ja näki Jeesuksen siinä seisomassa mutta ei tiennyt, että se oli Jeesus. Jeesus sanoi hänelle: "Nainen, mitä itket? Ketä etsit?"  Maria luuli häntä puutarhuriksi ja sanoi: "Herra, jos sinä olet vienyt hänet pois, sano minulle, minne olet pannut hänet, niin minä haen hänet." Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Maria!"  Maria kääntyi ja sanoi heprean kielellä: "Rabbuuni!" - se tarkoittaa: opettaja. Jeesus sanoi hänelle: "Älä koske minuun. Minä en ole vielä mennyt ylös Isän luo. Mutta mene veljieni luo ja sano heille, että minä menen ylös minun Isäni ja teidän Isänne luo, minun Jumalani ja teidän Jumalanne luo."  Magdalan Maria meni ilmoittamaan opetuslapsille: "Minä olen nähnyt Herran!" Ja hän kertoi, mitä Herra oli hänelle sanonut. (RK: Joh. 20:3-18)

Kun Jeesus oli varhain viikon ensimmäisenä päivänä noussut kuolleista, hän ilmestyi ensiksi Magdalan Marialle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa. Tämä lähti ja vei sanan niille, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa ja nyt murehtivat ja itkivät. Mutta kun he kuulivat, että Jeesus eli ja että Maria oli nähnyt hänet, he eivät uskoneet.

Tämän jälkeen Jeesus ilmestyi toisessa hahmossa kahdelle heistä, kun he olivat kävellen matkalla maaseudulle. Myös nämä lähtivät viemään sanaa toisille, mutta heitäkään ei uskottu. (RK: Mark. 16:9-13)


Jeesus ilmestyy Emmauksen tiellä

Samana päivänä oli kaksi opetuslasta matkalla Emmaus-nimiseen kylään, joka on kuudenkymmenen stadionmitan päässä Jerusalemista. He puhelivat keskenään kaikesta siitä, mitä oli tapahtunut. Kun he siinä keskustelivat ja pohdiskelivat, Jeesus itse lähestyi heitä ja kulki heidän kanssaan. Mutta heidän silmänsä olivat kuin sokaistut, niin etteivät he tunteneet häntä.

Hän kysyi heiltä: "Mistä te siinä kävellessänne puhelette?"  He pysähtyivät murheellisina, ja toinen heistä, nimeltään Kleopas, vastasi hänelle: "Oletko sinä Jerusalemissa ainoa muukalainen, joka ei tiedä, mitä siellä on näinä päivinä tapahtunut?" Hän kysyi heiltä: "Mitä sitten?"  He vastasivat: "Sitä, mitä tapahtui Jeesus Nasaretilaiselle, joka oli profeetta, voimallinen teoissa ja sanoissa Jumalan ja koko kansan edessä. Meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme luovuttivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet. Mutta me toivoimme, että hän olisi se, joka lunastaa Israelin. Kaiken tämän lisäksi tänään on jo kolmas päivä siitä, kun se tapahtui, Ovatpa vielä muutamat naiset joukostamme saattaneet meidät hämmennyksiin. He kävivät varhain aamulla haudalla mutta eivät löytäneet hänen ruumistaan. Kun he palasivat, he kertoivat nähneensä enkelinäyn. Enkelit olivat sanoneet hänen elävän. Jotkut niistä, jotka olivat meidän kanssamme, lähtivät haudalle ja huomasivat asian olevan juuri niin kuin naiset olivat sanoneet, mutta Jeesusta he eivät nähneet."

Silloin Jeesus sanoi heille: "Voi teitä ymmärtämättömiä! Kuinka hitaita te olettekaan sydämessänne uskomaan kaikkea sitä, mitä profeetat ovat puhuneet. Eikö Kristuksen pitänyt juuri näin kärsiä ja sitten mennä kirkkauteensa?"  Ja alkaen Mooseksesta ja kaikista profeetoista hän selitti heille, mitä kaikissa kirjoituksissa oli hänestä sanottu.

Kun he lähestyivät kylää, jonne olivat matkalla, Jeesus oli kulkevinaan edemmäksi, mutta miehet pidättelivät häntä sanoen: "Jää meidän luoksemme, sillä kohta on ilta ja päivä on jo päättymässä." Niin hän meni sisään ja jäi heidän luokseen. Kun hän oli aterialla heidän kanssaan, hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen heille. Silloin heidän silmänsä aukenivat ja he tunsivat Jeesuksen. Mutta hän katosi heidän näkyvistään. He sanoivat toisilleen: "Eikö meidän sydämemme ollutkin palava, kun hän puhui meille tiellä ja avasi meille Kirjoitukset?"

Saman tien he nousivat ja palasivat Jerusalemiin. He tapasivat koolla ne yksitoista ja muut, jotka olivat heidän kanssaan. Nämä sanoivat: "Herra on todella noussut ylös, ja hän on ilmestynyt Simonille!" He puolestaan kertoivat, mitä tiellä oli tapahtunut ja miten he olivat tunteneet Jeesuksen, kun hän mursi leivän. (RK: Luuk. 24:13-35)


Jeesus ilmestyy opetuslapsille 

Tämän jälkeen Jeesus ilmestyi useasta ennen taivaanseen nousemistaan. 

Heidän vielä puhuessaan näistä asioista Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!"  He säikähtivät ja joutuivat pelon valtaan luullen näkevänsä hengen. Mutta Jeesus sanoi heille: "Miksi olette järkyttyneitä, ja miksi teidän sydämeenne nousee epäilyksiä? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä itse tässä olen. Koskettakaa minua ja katsokaa! Ei hengellä ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minulla olevan."  Näin sanoessaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. Mutta kun he ilon tähden eivät vieläkään uskoneet vaan olivat ihmeissään, hän kysyi heiltä: "Onko teillä täällä mitään syötävää?"  He antoivat hänelle palan paistettua kalaa. Ja hän otti sen ja söi heidän nähtensä. (RK: Luuk. 24:36-43)

Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana juutalaisten pelosta. Silloin Jeesus tuli, astui heidän keskelleen ja sanoi: "Rauha teille!"  Sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Opetuslapset iloitsivat, kun he näkivät Herran. Jeesus sanoi heille taas: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin minäkin lähetän teidät."  Näin sanottuaan hän puhalsi heitä kohti ja sanoi heille: "Ottakaa vastaan Pyhä Henki. Joiden synnit te annatte anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut. Joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt." (RK: Joh. 20:19-23)


Paavali kertaa evankeliumin

Kirjeessään korinttolaisille Paavali kertaa, mitä pääsiäisenä tapahtui ja miksi se on maailman historian tärkein tapahtuma.

Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka olen teille julistanut ja jonka olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte. Sen kautta te myös pelastutte, jos pidätte kiinni siitä sellaisena kuin minä sen teille julistin. Muuten olette aivan turhaan uskoneet. Ennen kaikkea annoin teille tiedoksi sen, minkä myös itse olin saanut: Kristus kuoli meidän syntiemme tähden Kirjoitusten mukaan, hänet haudattiin ja hänet herätettiin kolmantena päivänä Kirjoitusten mukaan, ja hän näyttäytyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista.

Sen jälkeen hän näyttäytyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa mutta jotkut ovat jo nukkuneet pois. Sitten hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille. Viimeiseksi kaikista hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikään kuin keskonen. Sillä minä olen apostoleista vähäisin enkä ole sen arvoinen, että minua edes kutsutaan apostoliksi, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa. Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha. Olen tehnyt enemmän työtä kuin kukaan heistä, en tosin minä vaan Jumalan armo, joka on ollut minun kanssani.

Olipa siis kyse minusta tai heistä, näin me julistamme, ja näin te olette uskoneet.

Mutta jos Kristuksesta julistetaan, että hänet on herätetty kuolleista, kuinka jotkut teistä sanovat, ettei kuolleiden ylösnousemusta ole? Jos ei ole kuolleiden ylösnousemusta, ei Kristustakaan ole herätetty kuolleista. Mutta jos Kristusta ei ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa, turhaa myös teidän uskonne. Silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi. Olemmehan todistaneet Jumalasta, että hän herätti Kristuksen, jota hän ei olisikaan herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä. Jos kerran kuolleita ei herätetä, ei Kristustakaan ole herätetty. Mutta jos Kristusta ei ole herätetty, teidän uskonne on turha ja te olette vielä synneissänne. Silloin myös Kristuksessa nukkuneet ovat kadotettuja. Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme kaikista ihmisistä surkuteltavimpia.

Mutta nytpä Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena kuolemaan nukkuneista. Koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin myös kuolleiden ylösnousemus on tullut ihmisen kautta. Sillä niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa, jokainen vuorollaan, esikoisena Kristus ja sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan. Sitten tulee loppu, kun hän luovuttaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman. Kristuksen pitää näet hallita siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. Sillä "kaiken on Jumala alistanut hänen jalkojensa alle". Mutta kun sanotaan, että kaikki on alistettu, lukuun ei oteta tietenkään häntä, joka on alistanut kaiken Kristuksen valtaan. Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistuu sen valtaan, joka on alistanut kaiken hänen valtaansa, jotta Jumala olisi kaikki kaikissa. (RK: 1. Kor. 15:1-28)



Pääsiäisviikon tapahtumat eivät ehkä tapahtuneet niin kuin niitä nykyisin juhlitaan. Tässä eräs vaihtoehtoinen näkymä. Nykyisessä pääsiäisjuhlan järjestyksessä ei silti ole mitään väärää, minkä tähden pääsiäistä ei pitäisi juhlia vuoden suurimpana kristillisenä juhalana.




lauantai 15. tammikuuta 2022

Ymmärrä koronaviruksen mutaatiot - kehittyykö se?

Koronavirus, SARS-Cov-2, on elämän muodoista niin yksinkertainen, että sitä eivät kaikki eläväksi nimitä. Tästä riippumatta se on rakentunut juuri samoista osista kuin muukin elämä: perimästä (RNA), muutamasta proteiinista, jotka koostuvat  joukosta 20 aminohaposta (samoista kuin kaikki muukin elämä) ja kalvosta, joka sekin vastaa rakenteeltaan soluista tuttua rakennetta. Se on 100% yhteensopivan ihmisenkin solujen kanssa.

Merkillinen asia on viruksen perimän suhde sen rakenteisiin. Sen RNA:sta suurin osa koodaa rakenteita, joita ei siitä itsestään löydy. Nämä geenit aktivoituvat vasta, kun se pääsee solun sisälle. Ja juuri nämä NSP:t (non-structural proteins) ovat se koneisto, jolla virus alkaa villisti solun sisällä rakentamaan kopioita itsestään (keltaisella kuvassa alla).  


NSP proteiiniien RNA-alue kuvattu kuvassa keltaisella ja vaalean sinisellä.Piikkiproteiini (punainen) on suurin viruksen oman rakenteen proteiini. 

(Kuvan lähde:  https://www.nytimes.com/interactive/2021/health/coronavirus-variant-tracker.html).

Viruksen omissa rakenteissa on vain 4 proteiinia. Piikkiproteiinin tuntevat kaikki (spike)(s). Lisäksi siinä on Envelope (e), membrane (m) ja nukleocapsid (n)  proteiinit (suluissa proteiinista käytetty lyhenne).


SARS-Cov-2 viruksen rakenne. Huomaa miten vähän osia (proteiineja) siinä on.Suurin osa sen atomeista on RNA:ssa, viruskalvossa ja piikkiproteiineissa. Lonkeroinen 'ketju' viruksen sisällä on RNA.



Viruksen RNA

RNA vastaa läheisesti DNA:n puolikasta. Kaikissa soluissa on DNA, mutta osana solun prosesseja DNA:sta kopioidaan tietoa rakennettavaan RNA:han, joka viedään solun koneistolle mm. proteiinien valmistumista varten. Kun viruksen RNA joutuu soluun, solu tunnistaa sen rakenteen ja alkaa toteuttamaan sen ohjelmaa ihan niin kuin oman RNA:nsa.

Tässä kuvassa on RNA.
Jokaista värillistä 'puolaa' kuvataan A, U, C tai G kirjaimella. 

Koko SARS-Cov-2 viruksen RNA:n pituus on hieman alle 30 000 nukleotidiä/kirjainta (A, U, C tai G kirjainlyhenne). Piikkiproteiini on noin 13% RNA:n nukleotidien määrästä eli n. 4000 'bittiä'.  NSP:t ovat yhteensä yli 5/6 RNA:n pituudesta. Täten e, m ja n proteiineille jää yhteensä vain alle 1000 nukleotidiä. 




Tästä havainnekuvasta näkee  eri proteiinien nukleotidien lukumäärän ylimmällä janalla.
Kaikki geenit joissa on numero, ovat NSP jaksoja. 
(kuva: https://www.ibs.re.kr/cop/bbs/BBSMSTR_000000000738/selectBoardArticle.do?nttId=18344)



Kuvassa RNA:n eri osuuksista rakentuvat proteiinit.
Vaikka virus on yksinkertainen niin tämänkin 'elämän'
monimutkaisuus alkaa paljastua näistä proteiineista,
jotka ovat kaikki tarkkaan käyttötarkoituksensa mukaisia. 
(Kuvan lähde: https://zhanggroup.org/COVID-19/)

Koronaviruksen Mutaatiot

Alla oleva graafi osoittaa löytyneiden mutaatioiden määrä ajan kuluessa eri virussukupolvissa. Siitä voimme havaita melko lineaarisen lisääntymisen aina omikroniin asti. Punainen ja oranssi ovat omikronin kaksi eri varianttiperhettä (M ja L). Niissä on jopa 100 nukleotidimutaatiota, esimerkiksi A-->C. 


kuvan lähde: https://nextstrain.org/ncov/gisaid/global?branches=hide&l=clock


Mutaatioiden jakautuminen

Emme varmasti tiedä tuleeko mutaatioita alun alkaen RNA:han satunnaisesti, sillä on vaikea havaita, mitä atomitasolla tapahtuu solun sisällä. Näemme vain sen, mikä on jäänyt 'elämään' eli mitä tulee vastaan toimivissa viruksissa. Niissä havaitaan mutaatioita, jotka eivät enää olekaan satunnaisesti jakautuneet viruksen RNA:han. 

Omikronin tapauksessa voidaan ottaa esimerkiksi eräs virusvariantti, jossa on 72 nukleotidimutaatiota. Näistä 35 eli puolet on piikkiproteiinissa ja vain 16 on NSP:ssä, vaikka piikkiproteiini on vain 13% ja NSP:t 83% nukleotideista. Eli havaitut mutaatiot eivät ole satunnaisesti jakautuneet. Mutaatioita on tullut piikkiproteiinin nukleotideihin 14 kertaa useammin kuin NSP:n nukleotideihin. Miksi näin?

NSP:t ovat toiminnallisia ja hyvin tarkoin rakentuneita, spesifisiä, proteiinikoneita, joiden toiminta häiriintyy herkästi. Siksi mutaatiot siellä huomattavasti helpommin katkaisevat kyseisen viruskannan elämän jatkumisen (se ei enää pysty kopioimaan RNA:taan solussa). Kun taas piikkiproteiini on kokemusten mukaan hyvin 'väljä' tai epäspesifinen ja se toimii, huonommin tai paremmin, paljon mutatoituneenakin. 

Vaikka suhteellisesti NSP:n mutaatiot ovat vähäinen määrä, niin nekin ovat ajan kuluessa lisääntyneet. Eri varianteissa niiden mutatoituneiden nukleotidien määrä on vaihdellut viime vuonna 9-16 välillä. 


 Omikron variantin aminohappomutaatiot.
(
lähde: https://covariants.org/variants/21K.Omicron)



Tukea uudesta tutkimuksesta

12.1.2022 16 tutkijaa julkaisi tutkimuksen, jossa todetaan avauslyhennelmän aluksi: 

1900-luvun ensimmäisestä puoliskosta lähtien evoluutioteoriaa on hallinnut ajatus siitä, että mutaatiot tapahtuvat satunnaisesti suhteessa niiden seurauksiin.

Ja avauksen lopuksi:

Lopuksi havaitsemme, että geeneillä, joihin kohdistuu voimakkaampi puhdistava valinta, on pienempi mutaationopeus. Päättelemme, että epigenomiin yhdistettävä mutaatiobias vähentää haitallisten mutaatioiden esiintymistä Arabidopsiksessa, haastaen vallitsevan paradigman, jonka mukaan mutaatio on ilman suuntaa olevan voima evoluutiossa. (3)

Tutkimuksen mukaan siis mutaatioiden merkitys ei ole satunnainen, vaan suuntautunut. Tässä vaiheessa moni evoluutiokriitikko voi oikeutetusti sanoa: "Mitäs minä sanoin!". Palaan tähän yksityiskohtaisemmin tulevissa kirjoituksissa. Tämä tutkimus siis tukee yllä tekemääni johtopäätöstä, että koronaviruksenkin kohdalla mutaatioiden jakaantuminen ei ole satunnaista. 


Kertyvät mutaatiot kasvattavat haittakuormaa

Mutaatioiden kertymä ovat omikronin oudon käyttäytymisen takana. Yksityiskohdat ovat vielä tutkijoilta piilossa, mutta otan esille kaksi arvausta. 1) Virus tarttuu helposti (epäspesifisen piikkiproteiinin mutaatiot auttavat), mutta on helpommin immuunipuolustuksen voitettavissa (kelpoisuuden lasku mutaatioiden kertymisen takia NSP proteiineihin). 2) Piikkiproteiini sopii erityisen hyvin limakalvojen soluille, mutta huonommin keuhkojen soluille, jolloin ei synnyt pitkittynyt sairautta. 

Jälkimmäinen tapaus kertoisi geneettisestä köyhtymisestä, mikä on tyypillistä esimerkiksi kasvinjalostuksessa. Kasvi alkaa yhä tarkemmin ja tarkemmin toteuttamaan tiettyä ohjelmaa. Sen kyky mukautua muuttuviin tilanteisiin vähenee eli sen diversiteetti pienenee.

Sama tapahtuu kaikissa pullonkaulailmiöissä: eliöpopulaatio on geneettisesti köyhempi ja mahdollisesti spesifisempi olosuhteisiin. Toisin kuin siis ajatellaan, eliö ajan kuluessa yhä paremmin sopii juuri niihin olosuhteisiin ja sen piilevät kyvyt muuntautua uusia olosuhteisiin oli alussa suuremmat kuin lopussa. 


Mutaatiot tuhoavat viruskantoja

Historia osoittaa, että virusten mutaatiot lopulta kuluttavat sen loppuun. Esimerkki tällaisesta kehityksestä on sikainfluenssa ja sen aiheuttama H1N1-virus. Se aiheutti pandemian ensimmäisen kerran vuonna 1918 ja katosi lopulta vuonna 1957. Sen jälkeen se karkasi tutkijoilta 1976 ja esiintyi siellä täällä 33 vuotta, kunnes hävisi lopulta vuonna 2009. Jokaisella ilmestymiskerrallaan se oli yhä heikompi. 

40 vuoden aikana (1918-1957) se kerrytti noin 1000 mutaatiota eli 25 mutaatiota vuodessa. Koronaviruksen mutaatiovauhti on kutakuinkin sama, siksi olisi ihme, että koronavirus jo nyt kuolisi mutaatiokuormaansa.


Kuvassa alla näkyy, miten H1N1 mutatoitui.
Tutkimuksen mukaan jopa 10% sen genomista oli muuttunut vuosikymmenien aikana.(1)



Osa elämää

Tiede kutsuu NSP proteiineja termillä 'hyvin säilyneet' tarkoittaen, että ne ovat samankaltaisia useilla eri eliöillä. Siitäkin näkee, että virukset ovat oikeastaan osa elämää vaikka eivät ehkä eläviä (tosin korona-aika on osoittanut, että melkoista elämää tämä virus pitää). 

Syytä siis muistaa, että on vain yhdenlaista elämää: DNA:han, RNA:han ja 20 aminohappoon pohjautuvaa. Ei todellakaan ole muuta elämän mallia. Ja jos jokin proteiini on 'hyvin säilynyt' se myöskin tarkoittaa, että se ei juurikaan kestä mutaatioita. Tästä nousee kysymys, että miten se on voinut alunalkaenkaan syntyä, kun se ei voi 'peruuttaa' edelliseen tilaansa, mistä se olisi mutaatiolla kehittynyt.

Virukset ovatkin hyvin tärkeä osa elämää. Ilman niitä me hukkuisimme bakteereihin, sillä virusten alkuperäinen tehtävä on kontrolloida bakteerikantoja. Ja kun ihmisessä on enemmän bakteerisoluja kuin omia soluja, niin viruksiakin on sisällämme tuhottoman paljon.


Miten virus syntyi?

Jos kerran mutaatiot eivät lopultakaan synnytä uusia sellaisia viruksia, joka olisivat kehittyneempiä, niin mistä niitä sitten ilmestyy? Ja miksi virus aluksi oli vakavampi kuin nyt? 

Ilmeisesti tässä merkittävin tekijä on virusten horisontaalinen geeninsiirto. Eli jos samaan soluun pääsee kaksi eri viruskantaa yhtä aikaa, saattaa syntyä uusi viruskanta, jonka perimä on yhdistelmä molemmista. Tällainen virus voi sitten toimia aluksi hyvinkin tehokkaasti. (Joku voi pitää tätä myös mutaationa, mutta se on olemassa olevan tiedon yhdistelemistä, ei olemassa olevan tiedon muuttamista.)


Mietittäväksi

Ihmisen perimään kertyy 100-200 mutaatiota sukupolvessa. Jos kerran mutaatiot koituvat virusten kohtaloksi, miten on ihmisen kanssa? Vastauksia viitteessä 2.

 


Viitteet: 

1. Tutkimus sikainfluenssa H1N1-viruksen mutatoitumisesta https://www.researchgate.net/publication/232245345_A_new_look_at_an_old_virus_Patterns_of_mutation_accumulation_in_the_human_H1N1_influenza_virus_since_1918

2. Geneettinen entropia: https://www.geneticentropy.org/whats-genetic-entropy

3. Mutaatiot eivät tapahdu satunnaisesti: https://www.nature.com/articles/s41586-021-04269-6




perjantai 7. tammikuuta 2022

Onko omikron variantti koronan loppu?

Kerrataanpa ensin mitä me olemme oppineet viimeisen kahden koronavuoden aikana viruksista. Virukset siirtyvät ihmisiin eläimistä: lintuinfluenssa linnuista, sikainfluenssa siasta, espanjalainen ilmeisesti linnuista, HIV ilmeisesti vihreistä apinoista ja Covid-19 taudin aiheuttama SARS-CoV-2 virus lepakosta (koronavirus). Riippumatta siitä onko ihminen manipuloinut sitä matkalla on SARS-CoV-2 viruksen juuret silti lepakoissa kuten monen muunkin vastaavan koronavirusperheen viruksen.

(Korona)virus itsessään ei voi lisääntyä, koska sillä ei ole perimän kopioimiseen tarvittavaa proteiinikoneistoa. Siksi jotkut sanovat, että virus ei ole elävä, mutta kuten voimme todeta korona-ajasta, on se hyvinkin eläväinen.  Siten viruksen on päästävä soluun sisälle kopioitumaan. Ilman tätä se lakkaa leviämästä ja olemasta niin eläväinen. Soluun päästyään se 'kaappaa' solun kopiointikoneet haltuunsa ja muodostaa villisti kopioita itsestään kunnes solu hajoaa ja uudet virukset vapautuvat muiden solujen kiusaksi. 

Olemme myös oppineet, että sana korona tulee sen kruununmuotoisesta piikkiproteiinista. Tämä on ikään kuin viruksen avain, jolla se tunkeutuu solu sisälle. Mitä paremmin 'avain' sopii solun reseptoriin sitä vaivattomammin se pääsee solun sisälle. Tämä piikkiproteiini on kuitenkin niin sanottu epäspesifinen proteiini eli sen ei tarvitse sopia täydellisesti reseptoriin toimiakseen. Siksi muutokset tähän 'avaimeen' saattavat tehdä siitä vielä paremmin sopivan ja siten hanakamman tunkeutujan. 


Mutaatiot muuttavat virusta

Muutokset spesifiseen proteiiniin tekevät siitä yleensä aina huonommin toimivan. Otetaan vertauskuva vaikkapa polkupyörästä: rattaiden piikkien väli pitää olla lähes täsmälleen sama (spesifi) kuin ketjujen lenkkien väli. Pienikin muutos rattaiden piikkien etäisyyteen toisistaan ja ne eivät enää sovi ketjuun ja etenemisestä tulee vaivalloista kun ketju ei vedä kunnolla jos lainkaan.  Sen sijaan satula voi olla kovinkin eri muotoinen ja silti ajaminen yhä onnistuu. 

Koronavirus mutatoituu hyvin herkästi kuten kaikki RNA-virukset. SARS-CoV-2 virukselle näitä mutaatioita on rekisteröity jo kymmeniätuhansia ja joitakin laajalle levinneitä mutaatiosarjoja on myös nimetty kuten kuuluisat delta ja omikron variantit. Tarkkaan ottaen kaikki rekisteröidyt delta tai omikron variantit eivät ole läheskään samanlaisia, koska virus mutatoituu kokoajan, mutta niissä on tietty tunnistettava samankaltaisuus RNA-sekvensseissä. 

Mutaatio on RNA sekvenssissä olevien nukleotidien, joita merkataan A, U, C ja G kirjaimilla, muuttuminen toiseksi. Esimerkiksi aluksi jokin 'pätkä' RNA-sekvenssiä on vaikkapa CCG-GAA-UUA mutta mutaation ansiosta siitä tuleekin CCG-AAA-UUA.

Voidaan ajatella, että mutaatioita tulee satunnaisesti sinne tänne. Tarkkaan ottaen niiden esiintyminen todellisissa viruksissa ei ole täysin satunnaista, koska RNA:ssa on niin sanottuja kuumia alueita, joihin mutaatioita tulee helpommin monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Taas toisaalta mutaatio johonkin paikkaan on niin fataali, että sellainen virus ei enää elä, joten käytännössä virusta, jossa mutaatio olisi fataalissa paikassa, ei tule vastaan. Lisäksi kemia vaikuttaa niin, että tietyt reaktiot tapahtuvat helpommin kuten vedenvaikutuksesta C:n muuttuminen U:ksi.

Nyt kun mutaatioita tulee epäspesifiseen proteiiniin kuten piikkiproteiiniin, niin sen voi alkaa sopimaan paremmin ihmisen solun reseptoriin ja tunkeutumaan tehokkaammin eli tarttumaan helpommin. Samanaikaisesti kuitenkin mutaatiokuorma muualla viruksessa kasvaa koko ajan. Nämä mutaatiot spesifisille proteiineille ovat siis haitallisia ja ne alkavat toimimaan huonommin (polkupyörän ratas). Eli vaikka virus saattaa levitä nopeammin ja laajemmalle tunkeutumiskykynsä ansiosta, se ei lisäänny yhtä tehokkaasti tai jokin muu sen ominaisuus heikkenee. Tällöin ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä tuhoaa viruksen helpommin ja tauti ei ole enää niin paha sairastaa.

Näistä mutaatioista johtuen virus lopulta häviää maapallolta. Joka sukupolvi kertyneiden mutaatioiden ansiosta vie virusta kohti tuhoa. Matkan varrella saattaa lyhytaikaisesti näyttää siltä, että olosuhteista johtuen, virus olisi kehittynyt ikään kuin tehokkaammaksi ja yhä pahemmaksi. Lyhytaikaisesti näin voi viruksen elinkaaressa ollakin, mutta koko kehityksen kannalta, se kuitenkin lopulta korruptoituu mutaatioista niin pahasti, että sen 'elinkelpoisuus' katoaa. 




Esimerkki spesifisen proteiinin mutaatiosta, joka rikkoo sen toiminnalisuuden. Vasemmalla on alkuperäinen ehjä proteiini, joka pystyy kokoamaan valmiita tuotteita raaka-aineesta. Oikealla proteiinin tarttumapään varren yksi aminohappo on muuttunut toiseksi ja se ei enää pysty kohdistamaan toimintaansa oikein, jolloin valmiiden tuotteiden koostaminen ei enää onnistu. Solu kärsii tästä mutaatiosta, kun yksi sen tarvitsema aine ei enää ole saatavilla. 



Sikainfluenssa, H1N1 ja geneettinen entropia

Esimerkki tällaisesta kehityksestä on sikainfluenssa ja sen aiheuttama H1N1-virus. Se aiheutti pandemian ensimmäisen kerran vuonna 1918 ja katosi lopulta vuonna 1957. Sen jälkeen se karkasi tutkijoilta 1976 ja esiintyi siellä täällä 33 vuotta, kunnes hävisi lopulta vuonna 2009. Jokaisella ilmestymiskerrallaan se oli yhä heikompi: vuoden 1918 pandemiassa kuolonuhreja oli paljon kun taas vuonna 2009 se oli melko 'vaisu'. Kuvassa alla näkyy miten se mutatoitui. Tutkimuksen mukaan jopa 10% sen genomista oli muuttunut vuosikymmenien aikana.(1)



Siniset pisteet kertovat kunka monta mutaatiota H1N1 viruksessa löytyi viitteen 1 tutkimuksena minäkin vuonna. 


Mutaatiot H1N1 viruksessakaan eivät olleet täysin satunnaisia. A ja U kirjainten määrä kasvoi, kun taas C ja G kirjainten määrä väheni. Näin ei pitäisi evoluutioteorian mukaan olla, sillä tämä osoittaa suuntaa ja tarkoittaisi sitä, että genomissa jo alun perin pitäisi olla voimakas painotus tähän suuntaan. 

Viruksen heikkenemistä kutsutaan geneettiseksi entropiaksi. Se tarkoittaa, että perimä pikkuhiljaa matkaa kohti suurempaa epäjärjestystä kuten koko maailmankaikkeuskin. (2) Mutaatiot koituivat H1N1 viruksen kohtaloksi.


Koronaviruksen kohtalo

Voi olla, että SARS-CoV-2:lle on käymässä samoin - tosin yllättävän nopeasti. Näyttää siltä, että omikron variantti on selkeästi heikomman taudin aikaansaava. Jos todella näin on, niin se on ikään kuin aikainen joululahja. Koska se samalla leviää nopeammin, se syrjäyttää muut variantit. Seuraavat mutaatiot tekevät siitä yhä heikomman ja lopulta sen matka tyssää. Toivotaan että asia on näin - aika näyttää miten käy.

On toki mahdollista ja todennäköistäkin, että tämän jälkeen toisaalta nousee pintaan vähemmän mutatoitunut variantti. Ajan kuluessa kuitenkin siihenkin kertyy mutaatioita kuin ruostetta autoon ja sekin lopulta häviää. 

Omikronin piikkiproteiinissa on noin kolmekymmentä mutaatiota ja koko genomissa noin 60 mutaatiota. Piikkiproteiini on karkeasti neljännes kaikista nukleotideistä. Tästä nähdään, että mutaatiot eivät jakaannu satunnaisesti sinne tänne genomiin, vaan piikkiproteiini on alue, joka sallii mutaatioita, mutta esimerkiksi alueet, joissa on proteiinikoneet RNA:n kopioimiseksi, eivät kestä mutaatioita samassa mitassa. 


Mihin viruksia tarvitaan?

Suurin osa viruksista on hyödyllisiä. Ne rajoittavat bakteerien helposti eksponentaaliseksi muodostuvaa leviämistä. Meissä ihmisissä on enemmän bakteerisoluja kuin omia soluja ja viruksia vielä sitäkin enemmän. Jos ei olisi viruksia rajoittamassa niiden lisääntymistä, täyttäisivät ne elimistön nopeasti.

Viruksia on kaikkialla luonnossa. Esimerkiksi ankat kantavat influenssaviruksia. Jos olet ollut uimassa luonnonvesissä, jossa ankat uivat, olet varmasti uinut keskellä 'influenssavirusmerta'. Ne eivät normaalisti ole vaarallisia, mutta aina välillä mutaatioiden avulla ne pystyvät tunkeutumaan ihmisen soluihin ja lisääntyvät siellä, jolloin niistä seuraa sairastuminen. 


Miten haitallisia viruksia syntyy?

Jos kerran mutaatiot eivät lopultakaan synnytä uusia sellaisia viruksia, joka olisivat kehittyneempiä, niin mistä niitä sitten ilmestyy? Ja miksi virus aluksi oli vakavampi kuin nyt? Ilmeisesti tässä merkittävin tekijä on virusten horisontaalinen geeninsiirto. Eli jos samaan soluun pääsee kaksi eri viruskantaa yhtä aikaa, saattaa syntyä uusi viruskanta, jonka perimä on yhdistelmä molemmista. Tällainen virus voi sitten toimia aluksi hyvinkin tehokkaasti. (Joku voi pitää tätä myös mutaationa, mutta se on olemassa olevan tiedon yhdistelemistä, ei olemassa olevan tiedon muuttamista.)

Kaikesta tästä kuitenkin näemme, että mutaatiot eivät voi toimia evoluution moottorina. Virus kyllä muuntelee, mutta tietyissä rajoissa ja lopulta se korruptoituu niin pahoin, että menettää elinkykynsä. Siitä ei sittenkään kehity mitään uutta elämää. Siksi tämäkin epidemia eräänä päivänä häviää mutaatioiden ja ihmisen vastustuskyvyn ansiosta. 

Evoluutiomallin mukaan luonnonvalinnan pitäisi karsia pois huonontavia mutaatioita ja taas suosia parempia. Virusepidemiat hyvin osoittavat, että tämä ei käytännössä pidä paikkaansa. Virukseen kertyy mutaatioita tuhansittain kunnes sen voima vaimenee. Valinta vaikuttaa aina kokonaiseen yksilöön ja jos viruksella on mutaatio, mikä tekee siitä tarttuvamman, se leviää vauhdikkaasti. Samanaikaisesti siinä on kuitenkin mukana suuri joukko heikentäviä mutaatioita, jotka tekevät siitä vähemmän vaarallisen. Näin ihmisen immuunipuolustus oppii viruksen ilman vaurioita. Se on ikään kuin rokote itseään vastaan (eräät rokotteet sisältävät heikennettyä virusta).



Viitteet: 

1. Tutkimus sikainfluenssa H1N1-viruksen mutatoitumisesta https://www.researchgate.net/publication/232245345_A_new_look_at_an_old_virus_Patterns_of_mutation_accumulation_in_the_human_H1N1_influenza_virus_since_1918

2. Geneettinen entropia: https://www.geneticentropy.org/whats-genetic-entropy 

3. Lisää mutaatioista: http://mistametulemme.blogspot.com/2018/06/71-mita-mutaatio-todella-tekevat.html