Vaellus Pyhän Hengen kumppanina

(Lyhennelmä opetuksesta 2.11.2025, Pomarkun Helluntaiseurakunta. )

Kuvittele lähteväsi lyhyelle päiväretkelle, vaellukselle läheiselle laavulle. Kumppani lähtee retkelle kanssasi. Poistut autolta ja kävelet ensimmäisenä, kumppani perässäsi, pitkin pitkospuita. Et puhu matkakumppanillesi mitään. Saavut laavulle, otat repun selästäsi, grillaat makkaran nuotiolla, etkä vieläkään puhu kumppanillesi mitään. Laitat repun selkään ja lähdet kotimatkalla, etkä kerro edelleenkään mitään kumppanillesi, et edes pyydän häntä lähtemään kotimatkalla. Autolle takaisin saavuttuanne, ihmettelet matkakumppanisi ilmettä, kohautat hartioita ja ajat kotiin. 

Tiedätkö, moni uudestisyntynyt kristitty vaeltaa näin. He ovat kuin rampa mies, jonka Pietari parantaa Pyhän Hengen avulla kauniin portin luona. Hänellä oli kyllä jalat, mutta hän ei pystynyt niitä käyttämään (Apt. 3). 

Vauvalla on syntyessään jalat, mutta hän ei vielä tiedä, mihin niitä tarvitaan. Tarkkailemalla ympäristöä vauvaa huomaa, että näillä "pötkylöillä" voi seisoa ja juostakin. Kovan harjoittelun kautta hän sisarusten esimerkkiä seuraten lähtee liikkeelle. Ensimmäiset askeleet vaativat paljon yritystä ja harjaantumista. Oletko sinä huomannut "jalkasi"? 

Jeesus lähti pois ja se oli meille hyväksi

Palaan yhä uudestaan Johanneksen evankeliumin lukuihin 14-18. Kuvittelen olevani "kärpäsenä katossa", kun Jeesus puhuu jäähyväispuheensa opetuslapsille: mitkä olivat ne kaikkein tärkeimmät asiat, mitkä Jeesus halusi kertoa? Hätkähdän yhä uudestaan. Nimittäin siellä Jeesus kertoo, että on hyväksi heille (meille), että hän menee pois. Miten se voi olla hyväksi meille, ettei Jeesus ole täällä? 

Jeesus itse kertoo miksi: "Mutta minä sanon teille totuuden: teille on hyväksi, että minä menen pois. Ellen mene pois, ei Puolustaja tule teidän luoksenne, mutta mentyäni pois minä lähetän hänet luoksenne."  (Joh. 16:7) Asiayhteydestä käy ehdottoman selväksi, että Puolustajalla Jeesus tarkoittaa Pyhää Henkeä. Sitä emme tiedä, miksi Pyhä Henki ja ylösnoussut Jeesus eivät yhtä aikaa voi olla täällä, mutta Jeesuksen sana on selvä: näin ei voi olla. 

Miksi meille sitten on parempi, että Pyhä Henki on täällä, eikä Jeesus? Muistetaan että Jumala on yksi, mutta sillä on kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Ykseys tarkoittaa sitä, että he ovat täysin yksimielisiä ja tietävät kaikki asiat yhtä varmasti, myös sinun asiasi. Jos Jeesus olisi täällä yläsnousemusruumiissa, olisi hän aina kerrallaan jossain. Hänen luonasi olisi pitkä jono ja jokainen saisi vain vähän hänen aikaansa. Nyt kun Pyhä Henki on täällä, riippumatta siitä, kuinka kauan sinä olet viettänyt hänen kanssaan aikaa, hän on aina saatavilla minullekin. Yhden viettämä aika ei ole pois muilta. Siksi on parempi, että Jeesus lähetti Pyhän Hengen tänne meidän keskellemme. 

Se, että Jeesus meni pois, ei pidä olla mikään pettymys uskoville, sillä Jeesus sanoo, että Pyhä Henki, jonka hän lähettää, on samanlainen kuin hän. "Ja minä rukoilen Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti,"  (Joh. 14:16) Tässä oleva toisen sanan merkitys on syvällisempi, kuin mitä suomenkielessä heti näkyy. Nimittäin kreikankielessä on kaksi toisen sanaa: toinen erilainen ja toinen samanlainen. Tässä käytetty sana on toinen samanlainen. Jeesus siis sanoo, että hän lähettää toisen samanlaisen kuin hän itse on, Pyhän Hengen. Pyhä Henki on siis persoona, ei voimavaikutus, ei kutina, eikä edes läsnäolon tunne, vaan persoona siinä kuin sinä ja minä olemme. Pyhä Henki kyllä saa aikaiseksi monia yliluonnollisia asioita ja jakaa armolahjoja, mutta hän itse on näitä ilmenemismuotoja suurempi persoona. Toinen samanlainen kuin Jeesus. 

Pyhän Hengen tehtävä on kirkastaa Jeesusta. Niin kuin Jeesus kirkasti Isän ja Isä oli Hänessä ja kuka oli nähnyt Jeesuksen, oli nähnyt Isän. Samoin ketä on kokenut Pyhän Hengen, on kokenut Jeesuksen. Pyhällä Hengellä ei ole omaa ruumista, vaan hän on valinnut sinun kehosi asuinpaikakseen!

Hengestä syntyy henki

Kun Nikodemus meni yöllä haastamaan Jeesusta uudestisyntymästä (Joh. 3), Jeesus kertoi, että se mikä on Hengestä syntynyt, on henki, ja mikä lihasta syntynyt on liha - lihasta me olemme kaikki syntyneet elämämme alussa, mutta Hengestä syntyvät vain Jeesukseen uskovat. Uudestisyntyminen on siis hengellinen tapahtuma. Näin sinusta tulee Pyhän Hengen temppeli jo uskontaipaleesi alussa. 

Vielä ihmeellisempi Hengen opetus on Johanneksen evankeliumin 20:ssä luvussa: "Näin sanottuaan hän puhalsi heitä kohti ja sanoi heille: "Ottakaa vastaan Pyhä Henki."  (Joh. 20:22) Tästä on monesti sanottu, että Jeesus antoi opetuslapsille Pyhän Hengen sinetin, josta Isä tuntee heidät. Samasta puhuu Paavali Efesolaisille: "Hänessä on teihinkin, sitten kun olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, ja uskoneet sen, pantu sinetiksi luvattu Pyhä Henki,  (Ef. 1:13)"

Tämän on vastaava tapahtuma, kuin mitä löytyy Luomiskertomuksesta, kun Jumala loi ihmisen maan tomusta. Hän puhalsi ihmiseen ja ihmisestä tuli elävä sielu. Tässä yhteydessä, näin uskon, luotu ihminen sai Pyhän Hengen. Kuitenkin jotain tapahtui emmekä havaitse Raamatussa ihmistä sellaisena, että hänessä kaikkina aikoina kaikkialla olisi ollut Pyhä Henki - päinvastoin. Jumala sanoi Adamille, että jos hän syö hyvän- ja pahantiedon puusta, hänen on kuolemalla kuoltava sinä päivänä. Kuten syntiinlankeemuskertomuksesta tiedämme, Adam söi, mutta hän kuitenkin eli vielä yli 900 vuotta. Miten siis Adam kuolemalla kuoli sinä päivänä? Se oli hengellinen kuolema, kun Pyhä Henki poistui hänestä. Vasta kun Jeesus vastaavalla tavalla puhalsi opetuslasten päälle, Pyhä Henki palasi ihmisiin.

Tämä kaikki on mahdollista sen tähden, mitä Jeesus teki puolestamme. Hän joi sen maljan, jonka Isä antoi, täydellisesti. Hän kuoli ristillä, nousi ylös, sillä kuolema ei voinut häntä pitää, synnitöntä, ja on tänään Isän oikealle puolella. Hän vei uhratun verensä Isän luo ja meni taivaalliseen kaikkein pyhimpään ja sai aikaiseksi iankaikkisen lunastuksen (Hepr. 9). Ilman tätä tekoa, emme mitenkään voisi olla Pyhän Hengen temppeli. 

 

Pyhän Hengen kumppanuus

2. Korinttilaiskirjeen viimeinen jae on monelle korvaan tuttu, vaikka ei uskonasioihin olisi tutustunutkaan. Se kuuluu: "Herran Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen osallisuus olkoon kaikkien teidän kanssanne!"  (2. Kor. 13:13). Tässä esiintyvä sana "osallisuus" on vaikea sisäistää - mitä se tarkoittaa ihan käytännössä? Monet englanninkieliset Raamatut kääntävätkin sen sanaksi fellowship, joka taas voidaan kääntää suomeksi sanalla kumppanuus. Tämä kertookin paljon enemmän. Pyhä Henki on meille tarkoitettu kumppaniksi. Ei joksikin kaukaiseksi ja mystiseksi Jumalan voiman ilmentymäksi, vaan kanssavaeltajaksi arkeemme, persoonaksi rinnallemme.

Vaellus lihassa tai Hengessä

Pyhä Henki on siis jokaisessa uudestisyntyneessä. Siten jokainen uudestisyntynyt voi vaeltaa Pyhän Hengen kanssa. Jokaisessa uskovassa on myös liha ja nämä kaksi ovat jatkuvassa ristiriidassa keskenään. Ihminen voidaan kyllä vapauttaa monesta kahleesta ja sidoksesta, jopa demoneista, mutta lihastaan ei. Se seuraa meitä aina. Tästä lihan ja Hengen ristiriidasta Paavali puhuu Roomalaiskirjeen 8 luvussa mm: 

"Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat, niille, jotka eivät vaella lihan mukaan, vaan Hengen mukaan.  --  että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen mukaan.  Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.  Sillä lihan mieli on kuolema, mutta Hengen mieli on elämä ja rauha,  sen tähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.  Ne, jotka ovat lihan vallassa, eivät voi olla Jumalalle otollisia.  Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. " (Room. 8:1-13, 2017 käännös)

Paavali antaa siis ohjeen vaeltaa, ei lihan, vaan Hengen mukaan. Mutta miten tämä tapahtuu käytännössä? Miten ihan tavallisessa arjessa vaelletaan Hengen kumppanina? Mitä minun pitää tehdä? Miten välttää vaellus lihan mukaan?

Ennen kuin menemme siihen tarkempaan, katsotaan vielä miksi vaeltaa Hengen mukaan. Sillä vaeltamisessa Pyhän Hengen kumppanina ei ole kysymys siitä, että yrittäisit jotenkin parannella itseäsi. Ei ole niin, että yrität ensin tulla pyhemmäksi, ja sitten jotenkin Pyhä Henki tulisi elämääsi. Se ei onnistu niin päin. Vaikka kyseessä on aktiivinen toimi omalta puoleltasi, kyse ei ole yrittämisestä, vaan kyse on antautumisesta ja nöyrtymisestä. 

Haureuden välttäminen

Galattalaiskirje 5:16 sanoo: "Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette toteuta lihan himoa. " Paljon vahinkoa aiheuttava lihan himo on haureus. Vanhassa Testamentissa Joosef antaa esimerkin, miten paeta sellaisesta tilanteesta. Voit juosta karkuun kuten Joosef juoksi Polivarin vaimoa. Kuitenkin silloinkin lihasi seuraa sinua, siitä et pääse eroon. Galatalaiskirjeen Uuden Testamentin ohje onkin vaeltaa Hengessä, jotta ei senkään jälkeen, kun on paennut, palaa tilanteeseen. 

Luopumus usein tapahtuu niin, että ensin loppuu rukous ja samalla tyrehtyy vaellus Hengen kumppanina. Tällöin ihmistä vie hänen oma lihansa ja vaellus on yksinomaan lihallista. 

Itsensä parantelu

Kaikki tämä ei kuitenkaan tapahdu itsensä parantelun kautta. Olen lukenut 90-luvulla kaiken mahdollisen itsensä parantelusta. Monet johtamisen oppaat ovat niitä täynnä. Jo opiskeluaikoina tyhjensin yliopiston kirjaston johtamisoppaista. Luin yli sata kirjaa ja kokosin niistä yli 1000 "viisasta" lausetta. Tein tästä erikoistyönkin. Sarasvuon itsensä parantelu- ja kuvitteluoppaat ovat myöskin tuttuja. Ne johtavat vain huonompaan suuntaan. Oikea suunta löytyy Pyhän Hengen kumppanuudesta ja vaeltamisesta hänen kanssa. 

Jeesuskin kutsui opetuslapset sanoilla: "Seuratkaa minua". Hän ei sanonut, että menkää ensin parantelemaan itseänne ja tulkaa sitten seuraani. Seura tekee kaltaisekseen. Jeesuksen seura vaikutti opetuslapsiin ja Pyhän Hengen seura vaikuttaa meihin. 

Pyhän Hengen kumppanuus ei ole suorittamista eikä supersuorittajia varten. Se on antautumista ja nöyrtymistä: siihen Jeesus opettaa meitä uudestaan ja uudestaan. Siinä ei tarvitse tehdä jotain, mikä vie energiaa, vaatii vaivaa tai tekee sinusta paremman ihmisen. Se on sen todellisuuden tiedostamista ajatuksissasi, että olet Pyhän Hengen temppeli - tee siitä prioriteetti, älä lihasi mukavuuden halusta. Tiedän, että henki tosin on altis, mutta liha mukavuuden haluinen. Mutta tässäpä juuri se salaisuus: tämä lähtee hengestä, kunhan ei lihalle anneta eri vapauksia. Anna Hengen tehdä työ ja asetu itse pois tieltä, tee se levosta käsin. Jos tämä ei ole sinulle tuttua, ensimmäisen uuden muutoksen havainnon jälkeen voit suorastaan innostua!  

Pyhän Hengen parantava vaikutus

Kuvittele lasi täynnä mustaa kokista. Itsensä parantelun oppaat lähtevät siitä, että tyhjennät ensin itseäsi, jotta sisään mahtuu jotain uutta. Mutta itsensä tyhjentäminen on vaikeaa - ja se uusi saattaa olla jotain vielä pahempaa, mitä juuri tuli tyhjennettyä - jos siinä tyhjentämisessä nyt ylipäätänsä onnistuu. Sen sijaan vaelluksessa Pyhän Hengen kanssa tapahtuu seuraavasti: kuvittele tämän mustaa nestettä sisältävän lasin päälle suuri kannullinen kirkasta vettä. Ala kaatamaan tästä kannusta piri pintaan täynnä olevaan lasiin. Mitä tapahtuu? Lasi alkaa vuotamaan yli. Ensin vuotava neste on mustaa, mutta sitten tapahtuu ihme. Neste muuttuu vähitellen kirkkaammaksi. Lopulta lasi vuotaa ylitse kirkasta vettä. Tämä lasi olet sinä, kun vaellat Pyhän Hengen kanssa ja sinusta tulee ylitsevuotava Pyhän Hengen lähde - näin Raamattu opettaa. 

Armolahjat eivät ratkaise kumppanuutta

Aloitin kertomalla tarinan vaelluksesta, jossa kumppanit eivät kommunikoineet keskenään. Moni kristityksi, jopa uudestisyntyneeksi, itseään nimittävä vaeltaa juuri näin Pyhän Hengen kanssa: ei mitään vuorovaikutusta suuntaan tai toiseen. Et voi vaeltaa Pyhän Hengen kanssa, jos et keskustele hänen kanssaan. Eikä keskustelussa ole kysymys jonkin mielikuvitushahmon kehittämisestä itselleen, sillä sinä olet Pyhän Hengen temppeli ja Hän on sinussa uudestisyntymisen johdosta. Se on syvä Raamatun totuus suoraan Jeesuksen suusta.

Vaellus Pyhän Hengen kanssa ei siis tarvitset erillistä, voimakasta, Pyhän Hengen kasteen kokemusta. Päinvastoin, ajattelen, että jano Pyhän Hengen kasteeseen ja kielilläylistämisen lahjaan kasvaa juuri vaeltamisen kautta, kun luottamussuhde on muodostunut. Pyhän Hengen kumppanuus ei siten ole joitakin harvoja erityisen pyhiä tai erityisiä armolahjoja omaavia varten, vaan kaikkia varten, jotka ovat uudestisyntyneet. Pyhän Hengen kanssa vaeltaessa täyttyy yhä uudelleen Pyhällä Hengellä. 

Ja vaikka sinulla olisi useitakin armolahjoja käytössäsi, jos et vaella Pyhän Hengen kanssa, on armolahjojesi käyttö tyhjän laatikon kolistelua. Kuvittele tilanne, että saat lahjaksi hienon seinäkellon hyvältä ystävältäsi. Myöhemmin hän kuitenkin muuttaa pois lähipiiristäsi ja pikkuhiljaa vuosien varrella unohdat koko ystävän. Siitä huolimatta käytät lahjaasi päivittäin. Näin voi käydä myös armolahjojen osalta. Lahja kyllä on käytössä, mutta et enää tunne lahjan antajaa. Et ole enää vuosiin vaeltanut hänen kanssaan. 

Keskustelu Pyhän Hengen kanssa

Et voi vaeltaa Pyhän Hengen kanssa, jos et keskustele hänen kanssaan. Tästä voi herätä kysymys, että saako Pyhää Henkeä rukoilla. Sanon suoraan: kyllä saa. Tiedostan, että on monia, jotka nostavat tästä vastalauseet. Sillä Jeesus sanoo, että rukoilkaa Isää hänen nimessään. Tähän lisäisin, että tehkää se Pyhän Hengen avustamana - Henki itse rukoilee teidän Henkenne kanssa. Kuitenkin, Pyhä Henki on Jumala ja persoona. Jumala tekee hänestä yhden Isän ja Pojan kanssa. Persoona tekee hänestä itsenäisen. Kun jokin on yksi, kuten Jumala on, ovat he keskenään täysin yksimielisiä ja tietävät yhtä paljon. Siten he tietävät myös sinusta yhtä paljon ja siten he tietävät yhtä paljon sinun rukouksestasi! Ole siis huoletta ja uskossa varma: et tee syntiä, kun keskustelet Pyhän Hengen kanssa. 

Pyhän Hengen kanssa ei tarvitse vaeltaa yksipuolisesti keskustellen - Pyhä Henki puhuu takaisin. Jeesus puhuessa opetuksiaan maan päällä, lisäsi aina, että kuulkoon se, jolla on korvat. Tässä korvat sana on monikossa. Sen sijaan Ilmestyskirjan kirjeet Jeesus aina lopettaa: " Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille.'" (Ilm. 2:29) Tässä korva on yksikössä ja kuulla pitää Hengen sanat. Kysymys on siis Hengen korvasta. Pyhä Henki puhuukin useimmiten suoraan ajatuksiin, ohi kuultavan äänen (vaikka sekin on mahdollista). 

Oma vai Hengen ajatus?

Mistä sitten voi erottaa Pyhän Hengen luomat ajatukset omista ajatuksista, jos ei kuule toisen ääntä? Tässä muutama käytännön kokemus. Paras tunnusmerkki on, että olet itse ajattelemassa jotain muuta asia, kun uusi ajatus, hieman toisaalle mielesi avaruudessa, tulee tietoisuuteesi. Useimmiten ihminen tästä vain jatkaa omaa ajatustaan eteenpäin ja unohtaa koko toisen ajatuksen huomioimisen. Tässä pitäisi olla, tai opetella olemaan, valppaana, sillä oman kokemukseni mukaan Pyhä Henki opettaa kuulemaan hänen "äänensä" niin, ettei Hän juurikaan toistele sanomisiaan - ne pitää ottaa kerrasta kiinni.

Muistan vain kerran Pyhän Hengen toistaneen saman asian minulle, ja silloinkin se oli sen ainoa kerran, kun on suoraan minua komentanut.  Yleensä Pyhä Henki ohjaa hyvin hienovaraisesti, juuri niin, että et huomaisikaan ajatuksen tulleen muualta, sillä Jumala kunnioittaa vapaata tahtoasi niin suuresti. Olin siis puhumassa (lue: huutamassa) jotain asiatonta, kun Pyhä Henki sanoi: "Et voi puhua noin." Kun en kuunnellut vaan jatkoin sitä omaa ajatustenin rataa huomioimatta tätä toisaalle mieleeni tullutta ajatusta, havaitsin uudestaan tämän ajatuksen: "Ei todellakaan voi puhua noin."

Elia meni vuorelle ja odotti Jumalaa. Hän havaitsi, ettei Jumala ollut myrkyssä, maanjäristyksessä eikä tulessa vaan hiljaisuudessa. Näin on useimmiten myös Pyhän Hengen äänen kanssa. Se ei tule tuulispäänä, vaan hiljaa, varovaisesti, murskaamatta ihmistä, rohkaisten ja auttaen: lepattavaa liekkiä hän ei sammuta. 

Kuuliaisuus

Kuuliaisuus on tärkeintä Pyhän Hengen kumppanuudessa ja vaelluksessa, sillä mitä hyötyä siitä kumppanuudesta olisi, jos aina kohautat olkapäitäsi ja toteat, että mikä toikin oli. Jumala on tätä opettanut minulle hyvin pienissäkin asioissa. Useaan kertaan on toistunut se, että kun puuhastelen jotain arjessa ja pitää ottaa jotain tavaroita mukaan, vaikkapa työkalua, mennäkseni tekemään jonkin pienen homman hieman kauemmaksi, niin työkaluun tarttuessani on kuin tyhjästä tullut ajatus: ota toikin ja toi kolmaskin työkalu mukaan. Mutta koska minulla on ollut se oma ajatusteni rata, olen päätellyt mielessäni, että en tarvitse, tällä valitsemallani työkalulla sen teen. Kuitenkin kun olen päässyt varsinaiseen työntekopaikkaan, niin olen huomannut, että olisin ne kaksi muutakin tarvinnut - ja sitten harmitti, kun en ollut kuuliainen. 

Arki ratkaisee

Pyhän Hengen kumppanina vaeltamisen todellisuus ratkeaa arjessa. Jokainen varmasti on kumppani jonkin aikaa sunnuntaitilaisuudesta, mutta miten on maanantaiaamuna yhdeksältä. Oletko silloin jo aloittanut päiväsi kännykän kumppanina vai Pyhän Hengen? Haastankin sinua, ja koko seurakuntaa, aloittamaan päivät aina keskustelulla Pyhän Hengen kanssa: mitä tänään on edessä, mitä tänään tehdään yhdessä, missä asioissa tänään tarvitsen apua. Ja palauttamaan tämän ajatuksen yhteisestä vaelluksesta mieleen useita kertoja päivän aikana. 

Kaikki ajatukset, myös ne jotka tunnistaa Hengeltä tulleeksi, pitää viedä Raamatun sanan siivilän läpi Kristuksen tutkittaviksi. Tämä siksi, ettei käy niin kuin eräälle veljelle seurakuntamme historiassa, kun hänet oli kutsuttu sovintoa tekemään, hän vastasi: "En kokenut hengen kehotusta." Aina silloin kun Henki on hiljaa, sana jo kehottaa. 

En voisi tällaisesta asiasta opettaa enkä kirjoittaa ellen olisi jo itse tähän pyrkinyt ja harjoitellut. Pyrkiessäni vaeltamaan Pyhän Hengen kumppanina en voi sanoa täydellisesti onnistuneeni, mutta jo satunnaisista itseni muistuttamisesta siitä, että Pyhä Henki asuu minussa, olen havainnut rauhan syvenevän.  Lisäksi olen havainnut merkillisen ilmiön. Kun keskustelen mielessäni Pyhän Hengen kanssa olenkin jo valmiiksi ulkoisessa tilassa ja hereillä kun jotain tapahtuu, kun joku tarvitse apua tai kun joku sanoo jotain. Olen valveilla sen sijaan, että tuijottelisin varpaitani ja olisin syvissä omissa ajatuksissani kiertämässä kehää, joka ei johda mihinkään. Ehkä Pyhä Henki haluaa johdattaa sinut johonkin toiseen elämän salaisuuteen. Siksi haastankin sinua ihan käytännössä uudistamaan vaelluksesi ja odottamaan, mitä hyvää Jumalalla on sinulle tarjottavana  (Room 12.2).