Mitä Pääsiäisenä 1990 vuotta sitten tapahtui?

Käydäänpä tapahtumat läpi kaikkien evankeliumien tarinat yhdistäen. Aloitetaan pääsiäisviikon alusta.

Jeesuksen jalat voidellaan

6 päivää ennen: Betaniassa Maria voitelee nardus öljyllä Jeesuksen jalat Simon Spitaalisen luona ja Lasaruskin oli siellä (hänet Jeesus herätti kuolleista aikaisemmin).

Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus tuli Betaniaan. Siellä asui Lasarus, jonka Jeesus oli herättänyt kuolleista. Jeesukselle valmistettiin sinne ateria. Martta palveli, ja Lasarus oli yksi niistä, jotka olivat asettuneet aterialle Jeesuksen kanssa.  (RK: Joh. 12:1-2)

5 päivää ennen: Jeesus ratsastaa Aasilla ja kansa huutaa kuin kuninkaalle Hoosiannaa. Kansan parissa oli levinnyt tieto siitä, että Jeesus oli herättänyt Lasaruksen kuolleista.

Seuraavana päivänä suuri kansanjoukko, joka oli saapunut juhlille, sai kuulla, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin. Silloin ihmiset ottivat palmunoksia, lähtivät häntä vastaan ja huusivat: "Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä, Israelin kuningas!" Saatuaan nuoren aasin Jeesus istui sen selkään, niin kuin on kirjoitettu:  (RK: Joh. 12:12-14)

Pääsiäisateria

Juutalaiset viettivät pääsiäista silloin Egyptistä vapautumisen juhlana ja siihen kuului pääsiäislampaan teurastaminen ja syöminen. 

Happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä, jolloin pääsiäislammas oli tapana teurastaa, opetuslapset kysyivät Jeesukselta: "Missä tahdot syödä pääsiäisaterian? Minne menemme valmistamaan sen?"  (RK: Mark. 14:12)

Jeesus pesee myös opetuslasten jalat esimerkkinä palvelevasta asenteesta. (Joh 13:5)

Aterialla tapahtui myös ehtoollisen asetus. Ehtoollinen nautitaan tänäkin päivänä muistellen Jeesusta Kristusta ja pääsiäisen tapahtumia 1990 vuotta sitten: 

Heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsille ja sanoi: "Ottakaa, tämä on minun ruumiini."  Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa ja antoi heille, ja he kaikki joivat siitä. Hän sanoi heille: "Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan monien edestä.  (RK: Mark. 14:22-24)

Juudas lähtee aterialta eikä enää ole opetuslasten yhteydessä tämän jälkeen: 

Opetuslapsi nojautui Jeesuksen rintaa vasten ja kysyi häneltä: "Herra, kuka se on?" Jeesus vastasi: "Se, jolle minä annan tämän leivänpalan kastettuani sen."  Sitten hän otti palan, kastoi sen vadissa ja antoi Juudakselle, Simon Iskariotin pojalle. Sen leivänpalan jälkeen Saatana meni Juudakseen. Jeesus sanoi hänelle: "Minkä teet, tee se pian!"   (RK: Joh. 13:25-27)

Aterialta lähdetään miekat mukana: 

Sillä minä sanon teille, että tämän kirjoituksen täytyy käydä minussa toteen: 'Hänet luettiin pahantekijöiden joukkoon.' Se, mitä minusta on sanottu, on nyt täyttymässä."  Niin he sanoivat: "Herra, tässä on kaksi miekkaa." Hän vastasi: "Riittää." (RK: Luuk. 22:37-38)

Kävellessä Jeesus puhuu ja rukoilee mm. ylimmäispapillisen ruokouksen (Joh 14-17) - tämä kannattaa lukea erikseen yhtenä nopeana kertauksena. Silloin aukenee, että Jeesus puhuu pitkään yhteydestä hänen omiensa kesken häneen itseensä ja Isään.

Jeesuksen rukoushetki Getsemanen puutarhassa Öljyvuorella Jerusalemin lähellä 

Sitten Jeesus tuli opetuslasten kanssa Getsemane-nimiseen paikkaan ja sanoi heille: 

"Istukaa tässä sillä aikaa kun minä menen tuonne rukoilemaan."  

1) Hän otti mukaansa Pietarin ja ne kaksi Sebedeuksen poikaa. Hän alkoi murehtia ja joutui tuskan valtaan, ja hän sanoi opetuslapsille: "Minun sieluni on syvästi murheellinen, aina kuolemaan asti. Jääkää tähän ja valvokaa minun kanssani."  Sitten hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi kasvoilleen ja rukoili sanoen: "Isäni, jos mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon vaan niin kuin sinä!" 

2) Jeesus palasi opetuslasten luo ja tapasi heidät nukkumasta. Hän sanoi Pietarille: "Ettekö te edes yhtä hetkeä jaksaneet valvoa minun kanssani? Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Henki tosin on altis, mutta liha on heikko." 

Hän meni pois toisen kerran ja rukoili: "Isäni, jos tämä malja ei voi mennä ohitseni minun sitä juomatta, niin tapahtukoon sinun tahtosi."  Palatessaan hän tapasi heidät taas nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat käyneet raukeiksi. 

3) Hän jätti heidät, meni taas pois ja rukoili vielä kolmannen kerran samoin sanoin. Sitten hän tuli opetuslasten luo ja sanoi heille: "Te nukutte vielä ja lepäätte! Katsokaa, hetki on lähellä. Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin. Nouskaa, lähtekäämme! Se, joka minut kavaltaa, on lähellä."  (RK: Matt. 26:36-46)

Jeesuksen rukoillessa myös enkeli ilmestyi:

Silloin hänelle ilmestyi taivaasta enkeli, joka vahvisti häntä. Tuskan valtaamana hän rukoili yhä hartaammin, ja hänen hikensä oli kuin veripisarat, jotka putosivat maahan. (RK: Luuk. 22:43-44)

Jeesus Vangitaan Getsemanessa

Jeesuksen vielä puhuessa paikalle tuli väkijoukko, ja sen edellä kulki yksi niistä kahdestatoista, nimeltään Juudas. Tämä tuli Jeesuksen luo suudellakseen häntä, mutta Jeesus sanoi hänelle: "Juudas, suudelmallako sinä kavallat Ihmisen Pojan?"  Kun ne, jotka olivat Jeesuksen ympärillä, näkivät, mitä oli tulossa, he sanoivat: "Herra, iskemmekö miekalla?" Yksi heistä iski ylipapin palvelijaa ja sivalsi häneltä oikean korvan irti. Mutta Jeesus sanoi: "Sallikaa vielä tämäkin!"  Ja hän kosketti miehen korvaa ja paransi hänet.  (RK: Luuk. 22:47-51)

Vai luuletko, etten voisi pyytää Isääni lähettämään heti minulle enemmän kuin kaksitoista legioonaa enkeleitä? Mutta kuinka silloin toteutuisivat Kirjoitukset, jotka sanovat, että näin täytyy tapahtua?" (RK: Matt. 26:53-54)

Silloin Jeesus, tietäen kaiken, mikä häntä kohtaisi, astui esiin ja kysyi heiltä: "Ketä te etsitte?"  He vastasivat: "Jeesus Nasaretilaista." Jeesus sanoi heille: "Minä se olen." Myös hänen kavaltajansa Juudas seisoi heidän joukossaan.

Kun Jeesus sanoi: "Minä se olen" , he perääntyivät ja kaatuivat maahan.  (RK: Joh. 18:4-6)

Simon Pietari, jolla oli miekka, veti sen esiin, iski ylipapin palvelijaa ja löi häneltä oikean korvan irti. Palvelijan nimi oli Malkos. Mutta Jeesus sanoi Pietarille: "Pistä miekkasi tuppeen. Isä on antanut minulle tämän maljan. Enkö minä joisi sitä?" (RK: Joh. 18:10-11)

Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat. Jeesusta seurasi muuan nuorukainen, jolla oli liinavaate kietaistuna paljaalle iholle. Hänet otettiin kiinni, mutta hän jätti liinavaatteen ja pakeni alastomana. (RK: Mark. 14:50-52)

Kuulustelu 1 - Hannas

Jeesusta kuulustellaan useamman kerran eri henkilöiden toimesta. Näissä kuulusteluissa rikotaan monia määräyksiä, mitä juutalaisten olisi pitänyt noudattaa Mooseksen lain mukaan.

Silloin sotilasosasto, sen komentaja ja juutalaisten palvelijat ottivat Jeesuksen kiinni. He sitoivat hänet ja veivät hänet ensin Hannaksen luo, sillä tämä oli Kaifaksen appi, ja Kaifas oli sinä vuonna ylipappina. Juuri Kaifas oli antanut juutalaisille neuvon, että olisi parempi, jos yksi ihminen kuolisi kansan puolesta. (RK: Joh. 18:12-14)

Jeesus vastasi hänelle: "Minä olen puhunut julkisesti maailmalle. Olen aina opettanut synagogassa ja temppelissä, jonne kaikki juutalaiset kokoontuvat. Salassa en ole puhunut mitään. Miksi minulta kysyt? Kysy niiltä, jotka ovat kuulleet, mitä minä olen heille puhunut. He kyllä tietävät, mitä olen puhunut."   (RK: Joh. 18:20-21)

Kuulustelu 2 - Kaifas

Silloin Hannas lähetti hänet sidottuna ylipappi Kaifaksen luo. (RK: Joh. 18:24)

Kuulustelu 3 - Suuren neuvoston edessä 

Jeesus vietiin ylipapin luo. Sinne kokoontuivat kaikki ylipapit sekä vanhimmat ja kirjanoppineet.  (RK: Mark. 14:53)

Ylipapit ja koko neuvosto etsivät todistusta Jeesusta vastaan tappaakseen hänet, mutta he eivät löytäneet. Monet kyllä todistivat väärin häntä vastaan, mutta todistukset eivät olleet yhtäpitäviä.  (RK: Mark. 14:55-56)

Ylipapin edessä muuten vaikene Jeesus julistautuu Jumalaksi

Silloin ylipappi Kaifas nousi, astui esiin ja kysyi Jeesukselta: "Etkö vastaa mitään siihen, mitä nämä todistavat sinua vastaan?" Mutta Jeesus oli vaiti eikä vastannut mitään. Taas ylipappi kysyi häneltä: "Oletko sinä Kristus, sen Ylistetyn Poika?" Jeesus vastasi: "Minä olen [kreikaksi: ego eimi - hepreaksi: Yahve]. Ja te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvissä."  Silloin ylipappi repäisi vaatteensa ja sanoi: "Mihin me tässä enää todistajia tarvitsemme!  (RK: Mark. 14:60-63)

Päivän valjetessa kokoontuivat kansan vanhimmat, ylipapit ja kirjanoppineet, ja Jeesus vietiin neuvoston eteen. He sanoivat hänelle: "Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille." Hän vastasi: "Jos sanon sen teille, te ette usko, ja jos kysyn, te ette vastaa. Mutta tästedes Ihmisen Poika on istuva Jumalan voiman oikealla puolella."  Silloin he kaikki sanoivat: "Sinä siis olet Jumalan Poika?" Hän vastasi heille: "Tepä sen sanotte, että minä se olen(21)."   (RK: Luuk. 22:66-70)

Varhain aamulla kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat pitivät neuvottelun Jeesusta vastaan surmatakseen hänet. He sitoivat Jeesuksen, veivät hänet pois ja luovuttivat maaherra Pilatuksen käsiin.(RK: Matt. 27:1-2)

Juutalaiset reakoivat Jeesuksen Jumalaksi julistukseen repimällä vaatteensa ja näin me voimme ymmärtää, että he täysin ymmärsivät sen ja syyttivät häntä jumalanpilkasta.

Juudas Tappaa itsensä

Tämä tapahtui mahdollisesti vasta myöhemmin kuin Raamatun paikka antaisi ymmärtää, koska kohta sanoo, että Jeesus oli jo tuomittu: 

Kun Juudas, Jeesuksen kavaltaja, näki, että Jeesus oli tuomittu, hän katui ja palautti ne kolmekymmentä hopearahaa ylipapeille ja vanhimmille ja sanoi: "Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman veren." Mutta he vastasivat: "Mitä se meille kuuluu, omapa on asiasi."

Silloin Juudas viskasi hopearahat temppeliin, lähti sieltä, meni pois ja hirttäytyi.(RK: Matt. 27:3-5)

Kuulustelu 4 - Maaherran palatsissa Pilatus kuulustelee. 

Jeesus on sisällä palatsissa ja juutalaiset pihalla, Pilatus Juoksee näiden välillä sisältä ulos ja taas ulkoa sisälle useamman kerran hyvin varhain aamulla. 

Juutalaiset veivät Jeesuksen Kaifaksen luota maaherran palatsiin. Oli varhainen aamu. He eivät itse menneet sisälle palatsiin, etteivät saastuisi vaan voisivat syödä pääsiäisaterian.  (RK: Joh. 18:28)

Silloin Pilatus meni takaisin palatsiin, kutsui Jeesuksen luokseen ja kysyi häneltä: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Jeesus vastasi: "Sanotko tämän omana ajatuksenasi, vai ovatko muut sen sinulle minusta sanoneet?"  Pilatus vastasi: "Olenko minä juutalainen? Oma kansasi ja ylipapit ovat luovuttaneet sinut minulle. Mitä olet tehnyt?" Jeesus vastasi: "Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta. Jos kuninkuuteni olisi tästä maailmasta, palvelijani olisivat taistelleet, ettei minua olisi annettu juutalaisten käsiin. Minun kuninkuuteni ei kuitenkaan ole täältä."  Pilatus sanoi hänelle: "Sinä siis kuitenkin olet kuningas?" Jeesus vastasi: "Itse sinä sanot, että minä olen kuningas. Sitä varten olen syntynyt ja tullut maailmaan, että todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni."  "Mikä on totuus?" Pilatus kysyi häneltä.

Sen sanottuaan Pilatus meni taas juutalaisten luo ja sanoi heille: "Minä en löydä hänestä mitään syytä.  (RK: Joh. 18:33-38)

Kuulustelu 5 - Herodeksen luona

Pilatus yrittää sysätä ongelman vihamiehelleen Herodekselle ja lähettää Jeesuksen sinne.

Tämän kuultuaan Pilatus kysyi, oliko mies galilealainen. Saatuaan tietää, että Jeesus oli Herodeksen hallintoalueelta, hän lähetti Jeesuksen Herodeksen luo, koska tämäkin oli niinä päivinä Jerusalemissa.

Kun Herodes näki Jeesuksen, hän ilahtui kovasti. Hän oli näet jo kauan halunnut nähdä Jeesuksen, koska oli kuullut hänestä ja toivoi, että saisi nähdä hänen tekevän jonkin ihmeen. Hän esitti Jeesukselle monia kysymyksiä, mutta Jeesus ei vastannut hänelle mitään. Ylipapit ja kirjanoppineet olivat tulleet paikalle ja syyttivät Jeesusta kiivaasti. Silloin Herodes ja hänen sotilaansa alkoivat kohdella Jeesusta halveksivasti. Kun he olivat pilkanneet häntä pukemalla hänet loisteliaaseen pukuun, Herodes lähetti hänet takaisin Pilatuksen eteen. Sinä päivänä Herodeksesta ja Pilatuksesta tuli ystävät. Aikaisemmin he olivat olleet toistensa vihamiehiä. (RK: Luuk. 23:6-12)

Kuulustelu 6 - Pilatuksen palatsin ulkopuolella. 

Jeesus tuotiin ulos ylipappien ja kansan eteen.

Silloin Pilatus ruoskitti Jeesuksen. Sotilaat väänsivät kruunun orjantappuroista, panivat sen hänen päähänsä ja pukivat hänen ylleen purppuranpunaisen viitan. Toinen toisensa jälkeen he tulivat hänen eteensä ja sanoivat: "Ole tervehditty, juutalaisten kuningas!" ja löivät häntä kasvoihin.

Pilatus meni taas ulos ja sanoi juutalaisille: "Katsokaa, minä tuon hänet ulos, jotta tietäisitte, etten löydä hänestä mitään syytä." Niin Jeesus tuli ulos orjantappurakruunu päässään ja purppuranpunainen viitta yllään. Pilatus sanoi heille: "Katso, ihminen!" Kun ylipapit ja palvelijat näkivät hänet, he huusivat: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!" Mutta Pilatus sanoi heille: "Ottakaa te hänet ja ristiinnaulitkaa, sillä minä en löydä hänestä mitään syytä." Juutalaiset vastasivat: "Meillä on laki, ja lain mukaan hänen on kuoltava, koska hän on tehnyt itsensä Jumalan Pojaksi."

Kun Pilatus kuuli tämän, hän pelkäsi vielä enemmän.  (RK: Joh. 19:1-8)

Kuulustelu 7 - Pilatuksen palatsin sisällä

Pilatus vei Jeesuksen takaisin sisälle

Hän meni taas sisälle palatsiin ja kysyi Jeesukselta: "Mistä sinä olet?" Mutta Jeesus ei vastannut hänelle. Niin Pilatus sanoi Jeesukselle: "Etkö puhu minulle? Etkö tiedä, että minulla on valta vapauttaa ja valta ristiinnaulita sinut?" Jeesus vastasi: "Sinulla ei olisi mitään valtaa minuun, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä. Siksi sen synti on suurempi, joka luovutti minut sinulle." (RK: Joh. 19:9-11)

Pilatus neuvottelee vielä kerran juutalaisten kanssa ulkona.

Tämän tähden Pilatus koetti päästää hänet vapaaksi. Mutta juutalaiset huusivat: "Jos vapautat hänet, et ole keisarin ystävä. Jokainen, joka tekee itsensä kuninkaaksi, asettuu keisaria vastaan."  (RK: Joh. 19:12)

Pilatus hakee Jeesuksen tuomarin istuimen eteen ulos ja antaa tuomion.

Kun Pilatus kuuli nämä sanat, hän vei Jeesuksen ulos ja asettui tuomarinistuimelle, paikkaan, jonka nimi on Kivipiha, hepreaksi Gabbata. Oli pääsiäisen valmistuspäivä, noin kuudes tunti. Pilatus sanoi juutalaisille: "Katsokaa, teidän kuninkaanne!" Mutta he huusivat: "Vie pois! Vie pois! Ristiinnaulitse hänet!" Pilatus sanoi heille: "Pitäisikö minun ristiinnaulita teidän kuninkaanne?" Ylipapit vastasivat: "Ei meillä ole kuningasta vaan keisari." Silloin Pilatus luovutti hänet heille ristiinnaulittavaksi, ja sotilaat veivät Jeesuksen mukanaan. (RK: Joh. 19:13-16)

Kun Pilatus istui tuomarinistuimella, hänen vaimonsa lähetti hänelle sanan: "Älä tee mitään sille vanhurskaalle miehelle, sillä minä olen viime yönä unessa kärsinyt paljon hänen takiaan." Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta ja surmauttamaan Jeesuksen. Maaherra puhui kansalle ja kysyi: "Kumman näistä kahdesta tahdotte minun vapauttavan teille?" Kansa vastasi: "Barabbaksen." Pilatus kysyi: "Mitä minä sitten teen Jeesukselle, jota kutsutaan Kristukseksi?" Kaikki vastasivat: "Ristiinnaulittakoon!" Niin maaherra kysyi: "Mitä pahaa hän on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä kovemmin: "Ristiinnaulittakoon!"

Kun Pilatus näki, ettei mikään auttanut vaan että meteli yhä yltyi, hän otti vettä, pesi kätensä kansan nähden ja sanoi: "Minä olen syytön tämän miehen(36) vereen. Vastuu on teidän." Koko kansanjoukko vastasi: "Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja meidän lastemme päälle!" Silloin hän vapautti kansalle Barabbaksen, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi. (RK: Matt. 27:19-26)

Jeesus valmistellaan ristiinnaulittavaksi

Sitten maaherran sotilaat veivät Jeesuksen sisälle palatsiin ja kokosivat hänen ympärilleen koko sotilasosaston. He riisuivat hänet ja pukivat hänen päälleen helakanpunaisen viitan, väänsivät orjantappuroista kruunun ja painoivat sen hänen päähänsä. Hänen oikeaan käteensä he panivat ruokokepin, polvistuivat hänen eteensä ja pilkkasivat häntä sanoen: "Ole tervehditty, juutalaisten kuningas!" He sylkivät hänen päälleen, ottivat sitten ruokokepin ja löivät häntä päähän. Kun he olivat häntä pilkanneet, he riisuivat häneltä viitan, pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät ristiinnaulittavaksi. (RK: Matt. 27:27-31)

Kun he olivat häntä pilkanneet, he riisuivat häneltä purppuraviitan, pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät ristiinnaulittavaksi. (RK: Mark. 15:20)

Ristintie ja ristiinnaulitseminen aamulla yhdeksältä

Oli kolmas tunti, kun he ristiinnaulitsivat hänet. 

Hänen lisäkseen he ristiinnaulitsivat kaksi rosvoa, toisen hänen oikealle, toisen vasemmalle puolelleen. Näin toteutui kirjoitus, joka sanoo: "Hänet luettiin pahantekijöiden joukkoon." (RK: Mark. 15:25-28)

Kun sotilaat olivat viemässä Jeesusta pois, he ottivat kiinni Simonin, erään kyreneläisen miehen, joka oli tulossa pellolta, ja panivat hänet kantamaan ristiä Jeesuksen jäljessä.

Jeesusta seurasi suuri joukko kansaa, myös naisia, jotka valittivat ja itkivät häntä. Mutta Jeesus kääntyi heihin päin ja sanoi: "Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne. Sillä päivät tulevat, jolloin sanotaan: 'Autuaita ovat hedelmättömät ja ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole imettäneet.' Silloin sanotaan vuorille: 'Kaatukaa meidän päällemme' ja kukkuloille: 'Peittäkää meidät.' Jos näin tehdään vihannalle puulle, mitä sitten tapahtuu kuivalle!" (RK: Luuk. 23:26-31)

Kun he tulivat paikalle, jota sanotaan Golgataksi, Pääkallonpaikaksi, he tarjosivat Jeesukselle juotavaksi viiniä, johon oli sekoitettu sappea. Mutta maistettuaan hän ei tahtonut juoda sitä.

Kun he olivat ristiinnaulinneet Jeesuksen, he jakoivat hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa.  (RK: Matt. 27:32-35)

Kantaen itse ristiään hän kulki niin sanotulle Pääkallonpaikalle, jota kutsutaan heprean kielellä Golgataksi. 

Pilatus laati tauluun kirjoituksen ja antoi kiinnittää sen ristiin. Siihen oli kirjoitettu sanat: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas." Monet juutalaiset lukivat kirjoituksen, sillä paikka, jossa Jeesus ristiinnaulittiin, oli lähellä kaupunkia. Kirjoitus oli hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi. Juutalaisten ylipapit sanoivat Pilatukselle: "Älä kirjoita: 'Juutalaisten kuningas', vaan että hän on sanonut: 'Minä olen juutalaisten kuningas.'" Pilatus vastasi: "Minkä kirjoitin, sen kirjoitin."

Kun sotilaat olivat ristiinnaulinneet Jeesuksen, he ottivat hänen vaatteensa ja jakoivat ne neljään osaan, kullekin sotilaalle osansa. He ottivat myös paidan. Mutta kun se oli saumaton, kauttaaltaan yhtenäiseksi kudottu ylhäältä alas asti, he sanoivat toisilleen: "Ei revitä sitä vaan heitetään arpaa, kuka sen saa." Näin tapahtui, jotta toteutuisi tämä Raamatun sana: "He jakoivat keskenään minun vaatteeni ja heittivät puvustani arpaa." Juuri näin sotilaat tekivät.

Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar sekä Maria, Kloopaksen vaimo, ja Magdalan Maria. Kun Jeesus näki äitinsä ja tämän vierellä sen opetuslapsen, jota Jeesus rakasti, hän sanoi äidilleen: "Nainen, katso, poikasi!"  Sitten hän sanoi opetuslapselle: "Katso, äitisi!"  Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa. (RK: Joh. 19:17-27)

Kansa seisoi ja katseli. Hallitusmiehetkin ivasivat häntä ja sanoivat: "Muita hän on auttanut. Auttakoon nyt itseään, jos hän on Jumalan Voideltu, se valittu." Myös sotilaat pilkkasivat häntä. He menivät hänen luokseen, tarjosivat hänelle hapanviiniä ja sanoivat: "Jos sinä olet juutalaisten kuningas, niin auta itseäsi." Hänen päänsä yläpuolella oli myös kirjoitus: "Tämä on juutalaisten kuningas."

Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi häntä sanoen: "Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä!" Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä pelkää edes Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? Me tosin kärsimme oikeudenmukaisesti, sillä me saamme, mitä tekomme ansaitsevat, mutta tämä ei ole tehnyt mitään pahaa." Sitten hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi." Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä sinä olet minun kanssani paratiisissa." (RK: Luuk. 23:35-43)

Jeesuksen kuolema tapahtuu kolmen tunnin pimeyden jälkeen kolmen aikaan iltapäivällä

Mutta kuudennesta tunnista alkaen tuli pimeys koko maan ylle. Sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Yhdeksännen tunnin vaiheilla Jeesus huusi kovalla äänellä: "Eeli, Eeli, lema sabaktani?" Se merkitsee: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? Sen kuullessaan muutamat siellä seisovista sanoivat: "Hän huutaa Eliaa." Yksi heistä juoksi heti ottamaan sienen, täytti sen hapanviinillä, pani ruokosauvan päähän ja antoi hänen juoda. Toiset sanoivat: "Saapa nähdä, tuleeko Elia pelastamaan hänet." Mutta Jeesus huusi taas kovalla äänellä ja antoi henkensä. 

Silloin temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti. Maa järisi ja kalliot halkesivat. Haudat aukenivat, ja monien poisnukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös. Jeesuksen ylösnousemisen jälkeen he lähtivät haudoistaan, tulivat pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monille.

Mutta kun sadanpäällikkö ja ne, jotka hänen kanssaan vartioivat Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja kaiken, mitä tapahtui, he pelästyivät suunnattomasti ja sanoivat: "Tämä oli todellakin Jumalan Poika!" (RK: Matt. 27:45-54)

Jonkin matkan päässä oli myös naisia katselemassa. Heidän joukossaan oli Magdalan Maria ja toinen Maria, Jaakob nuoremman ja Jooseksen äiti, ja Salome. He olivat seuranneet Jeesusta ja palvelleet häntä hänen ollessaan Galileassa. Paikalla oli myös useita muita naisia, jotka olivat tulleet hänen kanssaan ylös Jerusalemiin. (RK: Mark. 15:40-41)

ja Jeesus huusi kovalla äänellä: "Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni."  Sen sanottuaan hän antoi henkensä. (RK: Luuk. 23:46)

Tämän jälkeen, kun Jeesus tiesi, että kaikki oli jo täytetty, hän sanoi, jotta Raamatun sana toteutuisi: "Minun on jano."  Siellä oli astia täynnä hapanviiniä. Sotilaat kastoivat sienen hapanviiniin, panivat sen iisoppiruo'on päähän ja ojensivat hänen huulilleen. Kun Jeesus oli ottanut hapanviinin, hän sanoi: "Se on täytetty!"  Sitten hän kallisti päänsä ja antoi henkensä. (RK: Joh. 19:28-30)

Silloin oli sapatin valmistuspäivä. Jotta ruumiit eivät jäisi ristille sapatiksi - ja tuo sapatinpäivä oli erityisen suuri - juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulittujen sääriluut rikottaisiin ja ruumiit otettaisiin alas. Niinpä sotilaat tulivat ja rikkoivat sääriluut ensin toiselta ja sitten toiselta mieheltä, jotka oli ristiinnaulittu Jeesuksen kanssa. Mutta kun he tulivat Jeesuksen kohdalle ja näkivät, että hän oli jo kuollut, he eivät rikkoneet hänen sääriluitaan. Yksi sotilaista kuitenkin lävisti keihäällä hänen kylkensä, ja siitä vuoti heti verta ja vettä. Se, joka tämän näki, on todistanut siitä, että tekin uskoisitte. Hänen todistuksensa on tosi, ja hän tietää puhuvansa totta. Tämä tapahtui, jotta toteutuisi Raamatun sana: "Älköön häneltä luuta rikottako." Toinen raamatunkohta taas sanoo: "He katsovat häneen, jonka ovat lävistäneet." (RK: Joh. 19:31-37)

Hautaaminen

Joosef Arimatialainen ottaa vastuun Jeesuksen hautaamisesta:

- Hänkin oli Jeesuksen opetuslapsi. 

- arvossa pidetty neuvoston jäsen, joka hänkin odotti Jumalan valtakuntaa

- hyvä ja hurskas mies, ei ollut hyväksynyt neuvoston päätöstä ja tekoa

- oli Jeesuksen opetuslapsi, joskin salaa juutalaisten pelosta

Ilta oli jo tullut, ja oli valmistuspäivä eli sapatin aatto. Paikalle saapui arimatialainen Joosef, arvossa pidetty neuvoston jäsen, joka hänkin odotti Jumalan valtakuntaa. Hän rohkaisi mielensä, meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista. Pilatus ihmetteli, oliko Jeesus jo kuollut. Hän kutsui luokseen sadanpäällikön ja kysyi tältä, oliko Jeesus todella jo kuollut. Saatuaan tiedon sadanpäälliköltä hän luovutti ruumiin Joosefille. Tämä osti liinavaatteen, otti Jeesuksen alas ja kääri hänet liinavaatteeseen ja pani hänet hautaan, joka oli hakattu kallioon. Hautakammion suulle hän vieritti kiven. (RK: Mark. 15:42-47)

Joosef otti ruumiin, kääri sen puhtaaseen liinavaatteeseen ja pani uuteen hautakammioonsa, jonka hän oli hakkauttanut kallioon. (RK: Matt. 27:57-61)

… ja pani kallioon hakattuun hautakammioon, johon ei vielä ollut pantu ketään. Silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamassa.

Naiset, jotka olivat tulleet Jeesuksen kanssa Galileasta, seurasivat Joosefin perässä. He katselivat hautaa ja näkivät, kuinka Jeesuksen ruumis pantiin sinne. Palattuaan kotiinsa naiset tekivät hyvänhajuisia yrttivoiteita ja öljyjä, mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan. (RK: Luuk. 23:50-56)

Paikalle tuli myös Nikodemos, mies, joka oli tullut ensi kerran Jeesuksen luo yöllä. Hän toi mirhan ja aaloen seosta noin sata naulaa. He ottivat Jeesuksen ruumiin ja käärivät sen hyvänhajuisten yrttivoiteiden kanssa käärinliinoihin, niin kuin juutalaisilla on tapana haudata. (RK: Joh. 19:38-42)

Haudan vartiointi

Seuraavana päivänä, sapatin valmistuspäivän jälkeen, ylipapit ja fariseukset kokoontuivat Pilatuksen luo. He sanoivat: "Herra, me muistamme tuon villitsijän vielä eläessään sanoneen: 'Kolmen päivän kuluttua minä nousen ylös.' Käske siis vartioida hautaa tarkasti kolmanteen päivään asti, etteivät hänen opetuslapsensa tule ja varasta häntä ja sano sitten kansalle: 'Hän nousi kuolleista.' Näin viimeinen villitys olisi pahempi kuin ensimmäinen." Pilatus sanoi heille: "Saatte vartiomiehiä. Menkää ja vartioikaa niin hyvin kuin taidatte." Niin he menivät ja varmistivat haudan sinetöimällä kiven ja asettamalla vartion. (RK: Matt. 27:62-66)

TYHJÄ HAUTA

Kuvaukset tyhjän haudan löytymisestä ovat eri evankeliuimeissa hieman erilaiset ja siitä saa ehkä sekavan kuvan, mutta niin tilanne varmaan oli oikeastikin - kuka enää muisti miten tapahtumat todella menivät! Tässä eräs näkemys niiden järjestyksestä.

Sapatin mentyä Magdalan Maria ja Maria, Jaakobin äiti, sekä Salome ostivat hyvänhajuisia yrttivoiteita mennäkseen voitelemaan Jeesuksen. Ensimmäisenä sapatin jälkeisenä päivänä he tulivat haudalle varhain auringon noustessa. He puhuivat keskenään: "Kuka meille vierittää kiven hautakammion suulta?"  (RK: Mark. 16:1-3)

Yhtäkkiä tuli voimakas maanjäristys, sillä Herran enkeli laskeutui alas taivaasta. Hän tuli, vieritti kiven pois ja istuutui sille. Hän oli näöltään kuin salama, ja hänen vaatteensa olivat valkoiset kuin lumi. Vartijat pelästyivät häntä niin, että alkoivat vapista ja tulivat kuin kuolleiksi. (RK: Matt. 28:1-4)

He [naiset] huomasivat, että kivi oli vieritetty pois haudan suulta, mutta sisälle mentyään he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista. Kun he olivat tästä ymmällä, niin yhtäkkiä heidän edessään seisoi kaksi miestä säteilevän kirkkaissa vaatteissa. Naiset pelästyivät ja kumartuivat kasvoilleen maahan, mutta miehet sanoivat heille: "Miksi te etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, mitä hän puhui teille ollessaan vielä Galileassa: 'Näin pitää tapahtua: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän nousee ylös.' " Silloin he muistivat hänen sanansa. (RK: Luuk. 24:2-8)

Mutta naisille enkeli sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, sillä hän on noussut ylös, niin kuin hän itse sanoi. Tulkaa katsomaan paikkaa, jossa hän makasi. Menkää kiireesti ja sanokaa hänen opetuslapsilleen: 'Hän on noussut kuolleista ja menee teidän edellänne Galileaan. Siellä te saatte nähdä hänet.' Minä olen sen teille sanonut." (RK: Matt. 28:5-10)

Naiset kohtaavat ylösnousseen Jeesuksen

Naiset lähtivät nopeasti haudalta pelon ja suuren ilon valtaamina ja juoksivat viemään sanaa Jeesuksen opetuslapsille. Mutta Jeesus tuli heitä vastaan ja sanoi: "Rauha teille!"  He menivät hänen luokseen, syleilivät hänen jalkojaan ja kumartuivat palvomaan häntä. Silloin Jeesus sanoi heille: "Älkää pelätkö! Menkää ja viekää sana minun veljilleni, että he menisivät Galileaan. Siellä he saavat nähdä minut." (RK: Matt. 28:5-10)

Kun naiset palasivat haudalta, he ilmoittivat tämän kaiken niille yhdelletoista ja kaikille muille. Ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Magdalan Maria, Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut heidän kanssaan olleet naiset. Apostolit pitivät kuitenkin naisten puheita joutavina eivätkä uskoneet heitä.  

Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle. Hän kurkisti hautaan ja näki siellä ainoastaan käärinliinat. Sitten hän lähti pois ihmetellen itsekseen sitä, mikä oli tapahtunut. (RK: Luuk. 24:9-12)

Pietari ja Johannes juoksee haudalle (myös Maria Magdalena palaa sinne) 

Niin Pietari ja se toinen opetuslapsi tulivat ulos ja lähtivät haudalle. He juoksivat yhdessä, mutta se toinen opetuslapsi juoksi nopeammin kuin Pietari ja tuli haudalle ensimmäisenä. Hän kurkisti sisään ja näki käärinliinojen olevan siellä, mutta hän ei mennyt sisälle. Simon Pietari tuli hänen perässään ja astui sisälle hautakammioon. Hän katseli siellä olevia käärinliinoja ja hikiliinaa, joka oli ollut Jeesuksen pään ympärillä. Se ei ollut yhdessä käärinliinojen kanssa vaan käärittynä erillään, toisessa paikassa. Silloin toinenkin opetuslapsi, joka oli ensimmäisenä tullut haudalle, astui sisälle, ja hän näki ja uskoi. He eivät näet vielä olleet ymmärtäneet Raamatusta sitä, että Jeesuksen piti nousta kuolleista. Niin opetuslapset palasivat omiensa luo.

Haudalle palannut Maria tapaa Jeesuksen

Mutta Maria seisoi hautakammion ulkopuolella ja itki. Itkiessään hän kurkisti hautakammioon ja näki kaksi valkopukuista enkeliä istumassa siinä, missä Jeesuksen ruumis oli ollut, toisen pääpuolessa ja toisen jalkopäässä. Nämä kysyivät häneltä: "Nainen, mitä itket?" Hän vastasi: "Minun Herrani on viety pois, enkä tiedä, minne hänet on pantu." Tämän sanottuaan hän kääntyi ja näki Jeesuksen siinä seisomassa mutta ei tiennyt, että se oli Jeesus. Jeesus sanoi hänelle: "Nainen, mitä itket? Ketä etsit?"  Maria luuli häntä puutarhuriksi ja sanoi: "Herra, jos sinä olet vienyt hänet pois, sano minulle, minne olet pannut hänet, niin minä haen hänet." Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Maria!"  Maria kääntyi ja sanoi heprean kielellä: "Rabbuuni!" - se tarkoittaa: opettaja. Jeesus sanoi hänelle: "Älä koske minuun. Minä en ole vielä mennyt ylös Isän luo. Mutta mene veljieni luo ja sano heille, että minä menen ylös minun Isäni ja teidän Isänne luo, minun Jumalani ja teidän Jumalanne luo."  Magdalan Maria meni ilmoittamaan opetuslapsille: "Minä olen nähnyt Herran!" Ja hän kertoi, mitä Herra oli hänelle sanonut. (RK: Joh. 20:3-18)

Kun Jeesus oli varhain viikon ensimmäisenä päivänä noussut kuolleista, hän ilmestyi ensiksi Magdalan Marialle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa. Tämä lähti ja vei sanan niille, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa ja nyt murehtivat ja itkivät. Mutta kun he kuulivat, että Jeesus eli ja että Maria oli nähnyt hänet, he eivät uskoneet.

Tämän jälkeen Jeesus ilmestyi toisessa hahmossa kahdelle heistä, kun he olivat kävellen matkalla maaseudulle. Myös nämä lähtivät viemään sanaa toisille, mutta heitäkään ei uskottu. (RK: Mark. 16:9-13)

Jeesus ilmestyy Emmauksen tiellä

Samana päivänä oli kaksi opetuslasta matkalla Emmaus-nimiseen kylään, joka on kuudenkymmenen stadionmitan päässä Jerusalemista. He puhelivat keskenään kaikesta siitä, mitä oli tapahtunut. Kun he siinä keskustelivat ja pohdiskelivat, Jeesus itse lähestyi heitä ja kulki heidän kanssaan. Mutta heidän silmänsä olivat kuin sokaistut, niin etteivät he tunteneet häntä.

Hän kysyi heiltä: "Mistä te siinä kävellessänne puhelette?"  He pysähtyivät murheellisina, ja toinen heistä, nimeltään Kleopas, vastasi hänelle: "Oletko sinä Jerusalemissa ainoa muukalainen, joka ei tiedä, mitä siellä on näinä päivinä tapahtunut?" Hän kysyi heiltä: "Mitä sitten?"  He vastasivat: "Sitä, mitä tapahtui Jeesus Nasaretilaiselle, joka oli profeetta, voimallinen teoissa ja sanoissa Jumalan ja koko kansan edessä. Meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme luovuttivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet. Mutta me toivoimme, että hän olisi se, joka lunastaa Israelin. Kaiken tämän lisäksi tänään on jo kolmas päivä siitä, kun se tapahtui, Ovatpa vielä muutamat naiset joukostamme saattaneet meidät hämmennyksiin. He kävivät varhain aamulla haudalla mutta eivät löytäneet hänen ruumistaan. Kun he palasivat, he kertoivat nähneensä enkelinäyn. Enkelit olivat sanoneet hänen elävän. Jotkut niistä, jotka olivat meidän kanssamme, lähtivät haudalle ja huomasivat asian olevan juuri niin kuin naiset olivat sanoneet, mutta Jeesusta he eivät nähneet."

Silloin Jeesus sanoi heille: "Voi teitä ymmärtämättömiä! Kuinka hitaita te olettekaan sydämessänne uskomaan kaikkea sitä, mitä profeetat ovat puhuneet. Eikö Kristuksen pitänyt juuri näin kärsiä ja sitten mennä kirkkauteensa?"  Ja alkaen Mooseksesta ja kaikista profeetoista hän selitti heille, mitä kaikissa kirjoituksissa oli hänestä sanottu.

Kun he lähestyivät kylää, jonne olivat matkalla, Jeesus oli kulkevinaan edemmäksi, mutta miehet pidättelivät häntä sanoen: "Jää meidän luoksemme, sillä kohta on ilta ja päivä on jo päättymässä." Niin hän meni sisään ja jäi heidän luokseen. Kun hän oli aterialla heidän kanssaan, hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen heille. Silloin heidän silmänsä aukenivat ja he tunsivat Jeesuksen. Mutta hän katosi heidän näkyvistään. He sanoivat toisilleen: "Eikö meidän sydämemme ollutkin palava, kun hän puhui meille tiellä ja avasi meille Kirjoitukset?"

Saman tien he nousivat ja palasivat Jerusalemiin. He tapasivat koolla ne yksitoista ja muut, jotka olivat heidän kanssaan. Nämä sanoivat: "Herra on todella noussut ylös, ja hän on ilmestynyt Simonille!" He puolestaan kertoivat, mitä tiellä oli tapahtunut ja miten he olivat tunteneet Jeesuksen, kun hän mursi leivän. (RK: Luuk. 24:13-35)

Jeesus ilmestyy opetuslapsille 

Tämän jälkeen Jeesus ilmestyi useasta ennen taivaanseen nousemistaan. 

Heidän vielä puhuessaan näistä asioista Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!"  He säikähtivät ja joutuivat pelon valtaan luullen näkevänsä hengen. Mutta Jeesus sanoi heille: "Miksi olette järkyttyneitä, ja miksi teidän sydämeenne nousee epäilyksiä? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä itse tässä olen. Koskettakaa minua ja katsokaa! Ei hengellä ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minulla olevan."  Näin sanoessaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. Mutta kun he ilon tähden eivät vieläkään uskoneet vaan olivat ihmeissään, hän kysyi heiltä: "Onko teillä täällä mitään syötävää?"  He antoivat hänelle palan paistettua kalaa. Ja hän otti sen ja söi heidän nähtensä. (RK: Luuk. 24:36-43)

Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana juutalaisten pelosta. Silloin Jeesus tuli, astui heidän keskelleen ja sanoi: "Rauha teille!"  Sen sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Opetuslapset iloitsivat, kun he näkivät Herran. Jeesus sanoi heille taas: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin minäkin lähetän teidät."  Näin sanottuaan hän puhalsi heitä kohti ja sanoi heille: "Ottakaa vastaan Pyhä Henki. Joiden synnit te annatte anteeksi, niille ne ovat anteeksi annetut. Joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt." (RK: Joh. 20:19-23)

Paavali kertaa evankeliumin

Kirjeessään korinttolaisille Paavali kertaa, mitä pääsiäisenä tapahtui ja miksi se on maailman historian tärkein tapahtuma.

Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka olen teille julistanut ja jonka olette ottaneet vastaan ja jossa myös pysytte. Sen kautta te myös pelastutte, jos pidätte kiinni siitä sellaisena kuin minä sen teille julistin. Muuten olette aivan turhaan uskoneet. Ennen kaikkea annoin teille tiedoksi sen, minkä myös itse olin saanut: Kristus kuoli meidän syntiemme tähden Kirjoitusten mukaan, hänet haudattiin ja hänet herätettiin kolmantena päivänä Kirjoitusten mukaan, ja hän näyttäytyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista.

Sen jälkeen hän näyttäytyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa mutta jotkut ovat jo nukkuneet pois. Sitten hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille apostoleille. Viimeiseksi kaikista hän näyttäytyi minullekin, joka olen ikään kuin keskonen. Sillä minä olen apostoleista vähäisin enkä ole sen arvoinen, että minua edes kutsutaan apostoliksi, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa. Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha. Olen tehnyt enemmän työtä kuin kukaan heistä, en tosin minä vaan Jumalan armo, joka on ollut minun kanssani.

Olipa siis kyse minusta tai heistä, näin me julistamme, ja näin te olette uskoneet.

Mutta jos Kristuksesta julistetaan, että hänet on herätetty kuolleista, kuinka jotkut teistä sanovat, ettei kuolleiden ylösnousemusta ole? Jos ei ole kuolleiden ylösnousemusta, ei Kristustakaan ole herätetty kuolleista. Mutta jos Kristusta ei ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa, turhaa myös teidän uskonne. Silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi. Olemmehan todistaneet Jumalasta, että hän herätti Kristuksen, jota hän ei olisikaan herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä. Jos kerran kuolleita ei herätetä, ei Kristustakaan ole herätetty. Mutta jos Kristusta ei ole herätetty, teidän uskonne on turha ja te olette vielä synneissänne. Silloin myös Kristuksessa nukkuneet ovat kadotettuja. Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme kaikista ihmisistä surkuteltavimpia.

Mutta nytpä Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena kuolemaan nukkuneista. Koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin myös kuolleiden ylösnousemus on tullut ihmisen kautta. Sillä niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa, jokainen vuorollaan, esikoisena Kristus ja sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan. Sitten tulee loppu, kun hän luovuttaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman. Kristuksen pitää näet hallita siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. Sillä "kaiken on Jumala alistanut hänen jalkojensa alle". Mutta kun sanotaan, että kaikki on alistettu, lukuun ei oteta tietenkään häntä, joka on alistanut kaiken Kristuksen valtaan. Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistuu sen valtaan, joka on alistanut kaiken hänen valtaansa, jotta Jumala olisi kaikki kaikissa. (RK: 1. Kor. 15:1-28)

Pääsiäisviikon tapahtumat eivät ehkä tapahtuneet niin kuin niitä nykyisin juhlitaan. Tässä eräs vaihtoehtoinen näkymä. Nykyisessä pääsiäisjuhlan järjestyksessä ei silti ole mitään väärää, minkä tähden pääsiäistä ei pitäisi juhlia vuoden suurimpana kristillisenä juhalana.

Ymmärrä koronaviruksen mutaatiot - kehittyykö se?

Koronavirus, SARS-Cov-2, on elämän muodoista niin yksinkertainen, että sitä eivät kaikki eläväksi nimitä. Tästä riippumatta se on rakentunut juuri samoista osista kuin muukin elämä: perimästä (RNA), muutamasta proteiinista, jotka koostuvat  joukosta 20 aminohaposta (samoista kuin kaikki muukin elämä) ja kalvosta, joka sekin vastaa rakenteeltaan soluista tuttua rakennetta. Se on 100% yhteensopivan ihmisenkin solujen kanssa.

Merkillinen asia on viruksen perimän suhde sen rakenteisiin. Sen RNA:sta suurin osa koodaa rakenteita, joita ei siitä itsestään löydy. Nämä geenit aktivoituvat vasta, kun se pääsee solun sisälle. Ja juuri nämä NSP:t (non-structural proteins) ovat se koneisto, jolla virus alkaa villisti solun sisällä rakentamaan kopioita itsestään (keltaisella kuvassa alla).  

NSP proteiiniien RNA-alue kuvattu kuvassa keltaisella ja vaalean sinisellä.Piikkiproteiini (punainen) on suurin viruksen oman rakenteen proteiini. 

(Kuvan lähde:  https://www.nytimes.com/interactive/2021/health/coronavirus-variant-tracker.html).

Viruksen omissa rakenteissa on vain 4 proteiinia. Piikkiproteiinin tuntevat kaikki (spike)(s). Lisäksi siinä on Envelope (e), membrane (m) ja nukleocapsid (n)  proteiinit (suluissa proteiinista käytetty lyhenne).

SARS-Cov-2 viruksen rakenne. Huomaa miten vähän osia (proteiineja) siinä on.Suurin osa sen atomeista on RNA:ssa, viruskalvossa ja piikkiproteiineissa. Lonkeroinen 'ketju' viruksen sisällä on RNA.

Viruksen RNA

RNA vastaa läheisesti DNA:n puolikasta. Kaikissa soluissa on DNA, mutta osana solun prosesseja DNA:sta kopioidaan tietoa rakennettavaan RNA:han, joka viedään solun koneistolle mm. proteiinien valmistumista varten. Kun viruksen RNA joutuu soluun, solu tunnistaa sen rakenteen ja alkaa toteuttamaan sen ohjelmaa ihan niin kuin oman RNA:nsa.

Tässä kuvassa on RNA.
Jokaista värillistä 'puolaa' kuvataan A, U, C tai G kirjaimella. 

Koko SARS-Cov-2 viruksen RNA:n pituus on hieman alle 30 000 nukleotidiä/kirjainta (A, U, C tai G kirjainlyhenne). Piikkiproteiini on noin 13% RNA:n nukleotidien määrästä eli n. 4000 'bittiä'.  NSP:t ovat yhteensä yli 5/6 RNA:n pituudesta. Täten e, m ja n proteiineille jää yhteensä vain alle 1000 nukleotidiä. 

Tästä havainnekuvasta näkee  eri proteiinien nukleotidien lukumäärän ylimmällä janalla.
Kaikki geenit joissa on numero, ovat NSP jaksoja. 
(kuva: https://www.ibs.re.kr/cop/bbs/BBSMSTR_000000000738/selectBoardArticle.do?nttId=18344)

Kuvassa RNA:n eri osuuksista rakentuvat proteiinit.
Vaikka virus on yksinkertainen niin tämänkin 'elämän'
monimutkaisuus alkaa paljastua näistä proteiineista,
jotka ovat kaikki tarkkaan käyttötarkoituksensa mukaisia. 
(Kuvan lähde: https://zhanggroup.org/COVID-19/)

Koronaviruksen Mutaatiot

Alla oleva graafi osoittaa löytyneiden mutaatioiden määrä ajan kuluessa eri virussukupolvissa. Siitä voimme havaita melko lineaarisen lisääntymisen aina omikroniin asti. Punainen ja oranssi ovat omikronin kaksi eri varianttiperhettä (M ja L). Niissä on jopa 100 nukleotidimutaatiota, esimerkiksi A-->C. 

kuvan lähde: https://nextstrain.org/ncov/gisaid/global?branches=hide&l=clock

Mutaatioiden jakautuminen

Emme varmasti tiedä tuleeko mutaatioita alun alkaen RNA:han satunnaisesti, sillä on vaikea havaita, mitä atomitasolla tapahtuu solun sisällä. Näemme vain sen, mikä on jäänyt 'elämään' eli mitä tulee vastaan toimivissa viruksissa. Niissä havaitaan mutaatioita, jotka eivät enää olekaan satunnaisesti jakautuneet viruksen RNA:han. 

Omikronin tapauksessa voidaan ottaa esimerkiksi eräs virusvariantti, jossa on 72 nukleotidimutaatiota. Näistä 35 eli puolet on piikkiproteiinissa ja vain 16 on NSP:ssä, vaikka piikkiproteiini on vain 13% ja NSP:t 83% nukleotideista. Eli havaitut mutaatiot eivät ole satunnaisesti jakautuneet. Mutaatioita on tullut piikkiproteiinin nukleotideihin 14 kertaa useammin kuin NSP:n nukleotideihin. Miksi näin?

NSP:t ovat toiminnallisia ja hyvin tarkoin rakentuneita, spesifisiä, proteiinikoneita, joiden toiminta häiriintyy herkästi. Siksi mutaatiot siellä huomattavasti helpommin katkaisevat kyseisen viruskannan elämän jatkumisen (se ei enää pysty kopioimaan RNA:taan solussa). Kun taas piikkiproteiini on kokemusten mukaan hyvin 'väljä' tai epäspesifinen ja se toimii, huonommin tai paremmin, paljon mutatoituneenakin. 

Vaikka suhteellisesti NSP:n mutaatiot ovat vähäinen määrä, niin nekin ovat ajan kuluessa lisääntyneet. Eri varianteissa niiden mutatoituneiden nukleotidien määrä on vaihdellut viime vuonna 9-16 välillä. 

 Omikron variantin aminohappomutaatiot.
(lähde: https://covariants.org/variants/21K.Omicron)

Tukea uudesta tutkimuksesta

12.1.2022 16 tutkijaa julkaisi tutkimuksen, jossa todetaan avauslyhennelmän aluksi: 

1900-luvun ensimmäisestä puoliskosta lähtien evoluutioteoriaa on hallinnut ajatus siitä, että mutaatiot tapahtuvat satunnaisesti suhteessa niiden seurauksiin.

Ja avauksen lopuksi:

Lopuksi havaitsemme, että geeneillä, joihin kohdistuu voimakkaampi puhdistava valinta, on pienempi mutaationopeus. Päättelemme, että epigenomiin yhdistettävä mutaatiobias vähentää haitallisten mutaatioiden esiintymistä Arabidopsiksessa, haastaen vallitsevan paradigman, jonka mukaan mutaatio on ilman suuntaa olevan voima evoluutiossa. (3)

Tutkimuksen mukaan siis mutaatioiden merkitys ei ole satunnainen, vaan suuntautunut. Tässä vaiheessa moni evoluutiokriitikko voi oikeutetusti sanoa: "Mitäs minä sanoin!". Palaan tähän yksityiskohtaisemmin tulevissa kirjoituksissa. Tämä tutkimus siis tukee yllä tekemääni johtopäätöstä, että koronaviruksenkin kohdalla mutaatioiden jakaantuminen ei ole satunnaista. 

Kertyvät mutaatiot kasvattavat haittakuormaa

Mutaatioiden kertymä ovat omikronin oudon käyttäytymisen takana. Yksityiskohdat ovat vielä tutkijoilta piilossa, mutta otan esille kaksi arvausta. 1) Virus tarttuu helposti (epäspesifisen piikkiproteiinin mutaatiot auttavat), mutta on helpommin immuunipuolustuksen voitettavissa (kelpoisuuden lasku mutaatioiden kertymisen takia NSP proteiineihin). 2) Piikkiproteiini sopii erityisen hyvin limakalvojen soluille, mutta huonommin keuhkojen soluille, jolloin ei synnyt pitkittynyt sairautta. 

Jälkimmäinen tapaus kertoisi geneettisestä köyhtymisestä, mikä on tyypillistä esimerkiksi kasvinjalostuksessa. Kasvi alkaa yhä tarkemmin ja tarkemmin toteuttamaan tiettyä ohjelmaa. Sen kyky mukautua muuttuviin tilanteisiin vähenee eli sen diversiteetti pienenee.

Sama tapahtuu kaikissa pullonkaulailmiöissä: eliöpopulaatio on geneettisesti köyhempi ja mahdollisesti spesifisempi olosuhteisiin. Toisin kuin siis ajatellaan, eliö ajan kuluessa yhä paremmin sopii juuri niihin olosuhteisiin ja sen piilevät kyvyt muuntautua uusia olosuhteisiin oli alussa suuremmat kuin lopussa. 

Mutaatiot tuhoavat viruskantoja

Historia osoittaa, että virusten mutaatiot lopulta kuluttavat sen loppuun. Esimerkki tällaisesta kehityksestä on sikainfluenssa ja sen aiheuttama H1N1-virus. Se aiheutti pandemian ensimmäisen kerran vuonna 1918 ja katosi lopulta vuonna 1957. Sen jälkeen se karkasi tutkijoilta 1976 ja esiintyi siellä täällä 33 vuotta, kunnes hävisi lopulta vuonna 2009. Jokaisella ilmestymiskerrallaan se oli yhä heikompi. 

40 vuoden aikana (1918-1957) se kerrytti noin 1000 mutaatiota eli 25 mutaatiota vuodessa. Koronaviruksen mutaatiovauhti on kutakuinkin sama, siksi olisi ihme, että koronavirus jo nyt kuolisi mutaatiokuormaansa.

Kuvassa alla näkyy, miten H1N1 mutatoitui.
Tutkimuksen mukaan jopa 10% sen genomista oli muuttunut vuosikymmenien aikana.(1)

Osa elämää

Tiede kutsuu NSP proteiineja termillä 'hyvin säilyneet' tarkoittaen, että ne ovat samankaltaisia useilla eri eliöillä. Siitäkin näkee, että virukset ovat oikeastaan osa elämää vaikka eivät ehkä eläviä (tosin korona-aika on osoittanut, että melkoista elämää tämä virus pitää). 

Syytä siis muistaa, että on vain yhdenlaista elämää: DNA:han, RNA:han ja 20 aminohappoon pohjautuvaa. Ei todellakaan ole muuta elämän mallia. Ja jos jokin proteiini on 'hyvin säilynyt' se myöskin tarkoittaa, että se ei juurikaan kestä mutaatioita. Tästä nousee kysymys, että miten se on voinut alunalkaenkaan syntyä, kun se ei voi 'peruuttaa' edelliseen tilaansa, mistä se olisi mutaatiolla kehittynyt.

Virukset ovatkin hyvin tärkeä osa elämää. Ilman niitä me hukkuisimme bakteereihin, sillä virusten alkuperäinen tehtävä on kontrolloida bakteerikantoja. Ja kun ihmisessä on enemmän bakteerisoluja kuin omia soluja, niin viruksiakin on sisällämme tuhottoman paljon.

Miten virus syntyi?

Jos kerran mutaatiot eivät lopultakaan synnytä uusia sellaisia viruksia, joka olisivat kehittyneempiä, niin mistä niitä sitten ilmestyy? Ja miksi virus aluksi oli vakavampi kuin nyt? 

Ilmeisesti tässä merkittävin tekijä on virusten horisontaalinen geeninsiirto. Eli jos samaan soluun pääsee kaksi eri viruskantaa yhtä aikaa, saattaa syntyä uusi viruskanta, jonka perimä on yhdistelmä molemmista. Tällainen virus voi sitten toimia aluksi hyvinkin tehokkaasti. (Joku voi pitää tätä myös mutaationa, mutta se on olemassa olevan tiedon yhdistelemistä, ei olemassa olevan tiedon muuttamista.)

Mietittäväksi

Ihmisen perimään kertyy 100-200 mutaatiota sukupolvessa. Jos kerran mutaatiot koituvat virusten kohtaloksi, miten on ihmisen kanssa? Vastauksia viitteessä 2.

 

Viitteet: 

1. Tutkimus sikainfluenssa H1N1-viruksen mutatoitumisesta https://www.researchgate.net/publication/232245345_A_new_look_at_an_old_virus_Patterns_of_mutation_accumulation_in_the_human_H1N1_influenza_virus_since_1918

2. Geneettinen entropia: https://www.geneticentropy.org/whats-genetic-entropy

3. Mutaatiot eivät tapahdu satunnaisesti: https://www.nature.com/articles/s41586-021-04269-6

Onko omikron variantti koronan loppu?

Kerrataanpa ensin mitä me olemme oppineet viimeisen kahden koronavuoden aikana viruksista. Virukset siirtyvät ihmisiin eläimistä: lintuinfluenssa linnuista, sikainfluenssa siasta, espanjalainen ilmeisesti linnuista, HIV ilmeisesti vihreistä apinoista ja Covid-19 taudin aiheuttama SARS-CoV-2 virus lepakosta (koronavirus). Riippumatta siitä onko ihminen manipuloinut sitä matkalla on SARS-CoV-2 viruksen juuret silti lepakoissa kuten monen muunkin vastaavan koronavirusperheen viruksen.

(Korona)virus itsessään ei voi lisääntyä, koska sillä ei ole perimän kopioimiseen tarvittavaa proteiinikoneistoa. Siksi jotkut sanovat, että virus ei ole elävä, mutta kuten voimme todeta korona-ajasta, on se hyvinkin eläväinen.  Siten viruksen on päästävä soluun sisälle kopioitumaan. Ilman tätä se lakkaa leviämästä ja olemasta niin eläväinen. Soluun päästyään se 'kaappaa' solun kopiointikoneet haltuunsa ja muodostaa villisti kopioita itsestään kunnes solu hajoaa ja uudet virukset vapautuvat muiden solujen kiusaksi. 

Olemme myös oppineet, että sana korona tulee sen kruununmuotoisesta piikkiproteiinista. Tämä on ikään kuin viruksen avain, jolla se tunkeutuu solu sisälle. Mitä paremmin 'avain' sopii solun reseptoriin sitä vaivattomammin se pääsee solun sisälle. Tämä piikkiproteiini on kuitenkin niin sanottu epäspesifinen proteiini eli sen ei tarvitse sopia täydellisesti reseptoriin toimiakseen. Siksi muutokset tähän 'avaimeen' saattavat tehdä siitä vielä paremmin sopivan ja siten hanakamman tunkeutujan. 

Mutaatiot muuttavat virusta

Muutokset spesifiseen proteiiniin tekevät siitä yleensä aina huonommin toimivan. Otetaan vertauskuva vaikkapa polkupyörästä: rattaiden piikkien väli pitää olla lähes täsmälleen sama (spesifi) kuin ketjujen lenkkien väli. Pienikin muutos rattaiden piikkien etäisyyteen toisistaan ja ne eivät enää sovi ketjuun ja etenemisestä tulee vaivalloista kun ketju ei vedä kunnolla jos lainkaan.  Sen sijaan satula voi olla kovinkin eri muotoinen ja silti ajaminen yhä onnistuu. 

Koronavirus mutatoituu hyvin herkästi kuten kaikki RNA-virukset. SARS-CoV-2 virukselle näitä mutaatioita on rekisteröity jo kymmeniätuhansia ja joitakin laajalle levinneitä mutaatiosarjoja on myös nimetty kuten kuuluisat delta ja omikron variantit. Tarkkaan ottaen kaikki rekisteröidyt delta tai omikron variantit eivät ole läheskään samanlaisia, koska virus mutatoituu kokoajan, mutta niissä on tietty tunnistettava samankaltaisuus RNA-sekvensseissä. 

Mutaatio on RNA sekvenssissä olevien nukleotidien, joita merkataan A, U, C ja G kirjaimilla, muuttuminen toiseksi. Esimerkiksi aluksi jokin 'pätkä' RNA-sekvenssiä on vaikkapa CCG-GAA-UUA mutta mutaation ansiosta siitä tuleekin CCG-AAA-UUA.

Voidaan ajatella, että mutaatioita tulee satunnaisesti sinne tänne. Tarkkaan ottaen niiden esiintyminen todellisissa viruksissa ei ole täysin satunnaista, koska RNA:ssa on niin sanottuja kuumia alueita, joihin mutaatioita tulee helpommin monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Taas toisaalta mutaatio johonkin paikkaan on niin fataali, että sellainen virus ei enää elä, joten käytännössä virusta, jossa mutaatio olisi fataalissa paikassa, ei tule vastaan. Lisäksi kemia vaikuttaa niin, että tietyt reaktiot tapahtuvat helpommin kuten vedenvaikutuksesta C:n muuttuminen U:ksi.

Nyt kun mutaatioita tulee epäspesifiseen proteiiniin kuten piikkiproteiiniin, niin sen voi alkaa sopimaan paremmin ihmisen solun reseptoriin ja tunkeutumaan tehokkaammin eli tarttumaan helpommin. Samanaikaisesti kuitenkin mutaatiokuorma muualla viruksessa kasvaa koko ajan. Nämä mutaatiot spesifisille proteiineille ovat siis haitallisia ja ne alkavat toimimaan huonommin (polkupyörän ratas). Eli vaikka virus saattaa levitä nopeammin ja laajemmalle tunkeutumiskykynsä ansiosta, se ei lisäänny yhtä tehokkaasti tai jokin muu sen ominaisuus heikkenee. Tällöin ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä tuhoaa viruksen helpommin ja tauti ei ole enää niin paha sairastaa.

Näistä mutaatioista johtuen virus lopulta häviää maapallolta. Joka sukupolvi kertyneiden mutaatioiden ansiosta vie virusta kohti tuhoa. Matkan varrella saattaa lyhytaikaisesti näyttää siltä, että olosuhteista johtuen, virus olisi kehittynyt ikään kuin tehokkaammaksi ja yhä pahemmaksi. Lyhytaikaisesti näin voi viruksen elinkaaressa ollakin, mutta koko kehityksen kannalta, se kuitenkin lopulta korruptoituu mutaatioista niin pahasti, että sen 'elinkelpoisuus' katoaa. 

Esimerkki spesifisen proteiinin mutaatiosta, joka rikkoo sen toiminnalisuuden. Vasemmalla on alkuperäinen ehjä proteiini, joka pystyy kokoamaan valmiita tuotteita raaka-aineesta. Oikealla proteiinin tarttumapään varren yksi aminohappo on muuttunut toiseksi ja se ei enää pysty kohdistamaan toimintaansa oikein, jolloin valmiiden tuotteiden koostaminen ei enää onnistu. Solu kärsii tästä mutaatiosta, kun yksi sen tarvitsema aine ei enää ole saatavilla. 

Sikainfluenssa, H1N1 ja geneettinen entropia

Esimerkki tällaisesta kehityksestä on sikainfluenssa ja sen aiheuttama H1N1-virus. Se aiheutti pandemian ensimmäisen kerran vuonna 1918 ja katosi lopulta vuonna 1957. Sen jälkeen se karkasi tutkijoilta 1976 ja esiintyi siellä täällä 33 vuotta, kunnes hävisi lopulta vuonna 2009. Jokaisella ilmestymiskerrallaan se oli yhä heikompi: vuoden 1918 pandemiassa kuolonuhreja oli paljon kun taas vuonna 2009 se oli melko 'vaisu'. Kuvassa alla näkyy miten se mutatoitui. Tutkimuksen mukaan jopa 10% sen genomista oli muuttunut vuosikymmenien aikana.(1)

Siniset pisteet kertovat kunka monta mutaatiota H1N1 viruksessa löytyi viitteen 1 tutkimuksena minäkin vuonna. 

Mutaatiot H1N1 viruksessakaan eivät olleet täysin satunnaisia. A ja U kirjainten määrä kasvoi, kun taas C ja G kirjainten määrä väheni. Näin ei pitäisi evoluutioteorian mukaan olla, sillä tämä osoittaa suuntaa ja tarkoittaisi sitä, että genomissa jo alun perin pitäisi olla voimakas painotus tähän suuntaan. 

Viruksen heikkenemistä kutsutaan geneettiseksi entropiaksi. Se tarkoittaa, että perimä pikkuhiljaa matkaa kohti suurempaa epäjärjestystä kuten koko maailmankaikkeuskin. (2) Mutaatiot koituivat H1N1 viruksen kohtaloksi.

Koronaviruksen kohtalo

Voi olla, että SARS-CoV-2:lle on käymässä samoin - tosin yllättävän nopeasti. Näyttää siltä, että omikron variantti on selkeästi heikomman taudin aikaansaava. Jos todella näin on, niin se on ikään kuin aikainen joululahja. Koska se samalla leviää nopeammin, se syrjäyttää muut variantit. Seuraavat mutaatiot tekevät siitä yhä heikomman ja lopulta sen matka tyssää. Toivotaan että asia on näin - aika näyttää miten käy.

On toki mahdollista ja todennäköistäkin, että tämän jälkeen toisaalta nousee pintaan vähemmän mutatoitunut variantti. Ajan kuluessa kuitenkin siihenkin kertyy mutaatioita kuin ruostetta autoon ja sekin lopulta häviää. 

Omikronin piikkiproteiinissa on noin kolmekymmentä mutaatiota ja koko genomissa noin 60 mutaatiota. Piikkiproteiini on karkeasti neljännes kaikista nukleotideistä. Tästä nähdään, että mutaatiot eivät jakaannu satunnaisesti sinne tänne genomiin, vaan piikkiproteiini on alue, joka sallii mutaatioita, mutta esimerkiksi alueet, joissa on proteiinikoneet RNA:n kopioimiseksi, eivät kestä mutaatioita samassa mitassa. 

Mihin viruksia tarvitaan?

Suurin osa viruksista on hyödyllisiä. Ne rajoittavat bakteerien helposti eksponentaaliseksi muodostuvaa leviämistä. Meissä ihmisissä on enemmän bakteerisoluja kuin omia soluja ja viruksia vielä sitäkin enemmän. Jos ei olisi viruksia rajoittamassa niiden lisääntymistä, täyttäisivät ne elimistön nopeasti.

Viruksia on kaikkialla luonnossa. Esimerkiksi ankat kantavat influenssaviruksia. Jos olet ollut uimassa luonnonvesissä, jossa ankat uivat, olet varmasti uinut keskellä 'influenssavirusmerta'. Ne eivät normaalisti ole vaarallisia, mutta aina välillä mutaatioiden avulla ne pystyvät tunkeutumaan ihmisen soluihin ja lisääntyvät siellä, jolloin niistä seuraa sairastuminen. 

Miten haitallisia viruksia syntyy?

Jos kerran mutaatiot eivät lopultakaan synnytä uusia sellaisia viruksia, joka olisivat kehittyneempiä, niin mistä niitä sitten ilmestyy? Ja miksi virus aluksi oli vakavampi kuin nyt? Ilmeisesti tässä merkittävin tekijä on virusten horisontaalinen geeninsiirto. Eli jos samaan soluun pääsee kaksi eri viruskantaa yhtä aikaa, saattaa syntyä uusi viruskanta, jonka perimä on yhdistelmä molemmista. Tällainen virus voi sitten toimia aluksi hyvinkin tehokkaasti. (Joku voi pitää tätä myös mutaationa, mutta se on olemassa olevan tiedon yhdistelemistä, ei olemassa olevan tiedon muuttamista.)

Kaikesta tästä kuitenkin näemme, että mutaatiot eivät voi toimia evoluution moottorina. Virus kyllä muuntelee, mutta tietyissä rajoissa ja lopulta se korruptoituu niin pahoin, että menettää elinkykynsä. Siitä ei sittenkään kehity mitään uutta elämää. Siksi tämäkin epidemia eräänä päivänä häviää mutaatioiden ja ihmisen vastustuskyvyn ansiosta. 

Evoluutiomallin mukaan luonnonvalinnan pitäisi karsia pois huonontavia mutaatioita ja taas suosia parempia. Virusepidemiat hyvin osoittavat, että tämä ei käytännössä pidä paikkaansa. Virukseen kertyy mutaatioita tuhansittain kunnes sen voima vaimenee. Valinta vaikuttaa aina kokonaiseen yksilöön ja jos viruksella on mutaatio, mikä tekee siitä tarttuvamman, se leviää vauhdikkaasti. Samanaikaisesti siinä on kuitenkin mukana suuri joukko heikentäviä mutaatioita, jotka tekevät siitä vähemmän vaarallisen. Näin ihmisen immuunipuolustus oppii viruksen ilman vaurioita. Se on ikään kuin rokote itseään vastaan (eräät rokotteet sisältävät heikennettyä virusta).

Viitteet: 

1. Tutkimus sikainfluenssa H1N1-viruksen mutatoitumisesta https://www.researchgate.net/publication/232245345_A_new_look_at_an_old_virus_Patterns_of_mutation_accumulation_in_the_human_H1N1_influenza_virus_since_1918

2. Geneettinen entropia: https://www.geneticentropy.org/whats-genetic-entropy 

3. Lisää mutaatioista: http://mistametulemme.blogspot.com/2018/06/71-mita-mutaatio-todella-tekevat.html 

Elämmekö viimeisiä hetkiä? Lopun ajat Raamatun valossa

ESIPUHE - Keskitytkö synnytystuskiin?

Äidit tietävät tämän omakohtaisesti - itse olen vain vierestä katsellut. Supistukset tulevat aaltoina, mutta niihin ei keskitytä, vaan keskitytään siihen, että pian lapsi syntyy. Kivut unohtuvat heti, kun lapsi on rinnalla.

 
Nyt olen surukseni huomannut, että melkoinen joukko uskovia, jopa johtavassa asemassa olevia, ovat keskittyneet synnytystuskiin eivätkä tulevaan. 

Vuosi sitten näin näyn, kun rukouskokouksessa kyselin, että mitä sitten, mikä Jumala on sinun ohjeesi koronan suhteen. Näyssä oli suuri kuutio, joka hitaasti eteni maailmassa ja imaisi vähitellen kaikki sen eteen tulleet sisäänsä. Se oli kuin hyvin paksua sumua maan pinnalla, tai jopa muovailuvahan kaltaista - sieltä ei löydä omin avuin pois, jos sisään joutuu. 

Jäin ihmettelemään näkyä - mitä tarkoitat tällä? Mitä pitää tehdä, että ei jää sen sumun sisään?

Parin viikon päästä, samassa tilanteessa, näky tuli mieleeni ja vastaukset kysymyksiini: siirry kuution edestä pois, sen sivulle. Voit katsella sen hidasta lipumista ohi kuinka läheltä tahansa, mutta älä koske siihen, sillä se imaisee sisäänsä ja se on niin tiheä, että sieltä ei löydä pois.

Juuri näin on käynyt, ja moni on jäänyt sen sisään. Moni keskittyy synnytystuskiin, maailman menoon, eikä sen jälkeen tulevaan. Se on koettelukseksi uskovillekin. Toiset riehuvat koronasta, toiset rokotteesta ja nyt seuraavana passista. 

Kaikkien näiden pitää tapahtua, ja vielä enemmänkin, mutta tehkää te kuten Paavali käskee:

Älkää mukautuko tämän maailmanajan menoon, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, jotta voisitte tutkia, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä. (RK: Room. 12:2)

Paavali siis sanoo, että jos te keskitytte maailman menoon, ette voi tuntea Jumalan tahtoa. Keskittymällä maailmaan ei valmistauduta tulevaan, jossa haasteet vain lisääntyvät. 
Sen sijaan: 

teidän tulee hylätä vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä seuratessaan petollisia himoja, uudistua hengeltänne ja mieleltänne ja pukea yllenne uusi ihminen, joka on luotu Jumalan kuvan mukaisesti totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen. Pankaa sen tähden pois valhe ja puhukaa lähimmäisenne kanssa totta, sillä me olemme toinen toisemme jäseniä.  (RK: Ef. 4:22-25)

Meidä on pitäydyttävä selkeässä totuudessa kuten Paavali ohjeisti Timoteusta: 

Pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut. Olet myös jo lapsuudestasi asti tuntenut pyhät Kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.  (RK: 2. Tim. 3:14-15)

Auttakaa niitä sisaria ja veljiä, jotka eivät itse enää osaa pois ja estäkää väärään suuntiin taipuvia keskittymästä vääriin asioihin. 

Sen sijaan maailman ihmisten suhtautuminen synnytystuskiin on ja tulee olemaan jatkossakin näin: 

Ihmiset paahtuivat kovassa helteessä ja pilkkasivat Jumalan nimeä, hänen, jolla on vallassaan nämä vitsaukset. He eivät tehneet parannusta eivätkä antaneet kunniaa Jumalalle. (RK: Ilm. 16:9)

 

JOHDANTO 

Elämme outoja aikoja, jotka saavat meidän kyselemään sitä, miten näihin tapahtumiin pitäisi suhtautua.  

Tästä johtuen ajattelin kirjoittaa mahdollisimman selkeästi ja kiihkottomasti siitä, mitä Raamattu antaa ymmärtää maailman tulevaisuudesta. Yritin tiivistää tekstiä, mutta sitä tehdessäni se vain piteni - tämän aiheen ymmärtämiseen vain liittyy niin paljon eri asioita. 

Ilmestyskirja on tarkin kuvaus armon ajan lopusta

Raamatussa asia on kuvattu sen nuorimmassa kirjassa, joka on myös Raamatun viimeinen kirja, Johanneksen Ilmestyksessä. Sen kirjoittaja on apostoli Johannes, joka kirjoitti myös Johanneksen kirjeet ja evankeliumin. Hän sai tämän ilmestyksen ollessaan Patmos-saarella Kreikassa eristyksissä todennäköisesti vuonna 96 jKr. Ilmestys oli ikään kuin elokuva aikana, jolloin ei vielä elokuvia ollut. Siinä Johannesta kehotettiin useaan otteeseen kirjoittamaan näkemänsä asiat ylös ja hän teki työtä käskettynä. Johanneksen ilmestys on ikään kuin elokuvan käsikirjoitus jälkikäteen kirjoitettuna. 

Ilmestyskirja kertoo niistä tapahtumista, mitkä edeltävät Jeesuksen paluuta maan päälle. Jeesushan oli maan päällä noin 2000-vuotta sitten, jolloin hänet ristiinnaulittiin. Hän kuitenkin nousi kolmantena päivänä kuolleista ja 40 päivää myöhemmin nousi ylös taivaaseen Isän Jumalan luokse ja lähtiessään hän lupasi palata. 

Jeesuksen paluu

Jeesuksen historiallisuutta ei historiantutkijat yleisesti kiellä ja hänen ylösnousemuksensa taas todistavat apostolit elämällään, jotka kaikki muut paitsi juuri Johannes kohtasivat marttyyrikuoleman. He eivät kuoleman uhan allakaan kieltäneet Jeesuksen ylösnousemusta. 

Vanha Testamentti kuvaa tätä Jeesuksen paluun aikaa nimellä Herran Päivä - ja se on kauhistuttava päivä. Se ei ole yksi päivä, vaan Danielin ja Ilmestyskirjan mukaan 7 vuoden jakso, joka jakaantuu kahteen 3½ vuoden jaksoon, jotka Ilmestyskirja kuvaa tarkemmin. 

Näiden tapahtumien lopuksi ei tule maailman loppu, päinvastoin, sen jälkeen elämän olosuhteet maapallolla paranevat ja Jeesus itse hallitsee täällä. Tämäkin kerrotaan Ilmestyskirjassa. Ensin kuitenkin asiat huononevat ennen kuin ne paranevat. Ilmestyskirja kuvaa monia katastrofeja, jotka saattavat koko maapallon hämmingin ja hädän valtaan. Profeetta Jesaja kuvaa lopputulosta niin, että ihmisiä jää jäljelle vain vähän kuin oliiveja puuhun sitä ravisteltaessa.

Israelin rooli

Kaiken keskellä on Israelin valtio ja kansa, juutalaiset. Tämä pieni Uudenmaan kokoinen maa Välimeren itärannalla, jossa on muutama miljoona asukasta enemmän kuin Suomessa, on jatkuvasti esillä. Jostain syystä Israel on uutisissa paljon useammin kuin Suomi. Osaltaan sekin todistaa, että kyseessä ei ole mikä tahansa maa. Varsinkin se on kivi Islamilaisten valtioiden kengässä. Nämä valtiot ja heidän yli miljardi kansalaistaan ympäröivät Israelin joka puolelta.

Raamatun profetiat, ennalta kerrotut Jumalan suunnitelmat, kuvaavat paljon Israelin kohtaloa. Kun vuonna 1948 Israelin valtio jälleen perustettiin, täyttyi moni profetia, jotka on mainittu Vanhassa Testamentissa. Jumala lupasi karkottaa juutalaisen kansan maasta, mutta vielä kerran hakea sen takaisin. Vielä sata vuotta sitten osa raamatunopettajista piti näitä profetioita symbolisina. 

Israelin kansan alkuperäinen tarkoitus oli, että he kertovat Jumalasta kaikille kansoille. Siinä he kuitenkin epäonnistuivat niin pahoin, että heidän hallussaan olleista profetioista huolimatta eivät tunnistaneet Jeesusta messiaaksi, joka ottaisi pois kansan synnin. Heidän johtomiehensä silloin odottivat enemmänkin kenraalia, sotapäällikköä, kuin kuolemallaan syntien anteeksisaamisen mahdollistavaa ihmisen näköistä Jumalaa. 

Uusi Testamentti kuvaa sitä, miten Jumala ei ole lopettanut asiansa käsittelyä Israelin kanssa (Roomalaiskirje 9-11). Myös pedon merkki liittyy tähän viimeiseen käsittelyyn. Juutalainen kansa yhä edelleen odottaa messiasta ja he jälleen kerran lankeavat vääriin käsiin: tämä peto, joka myös antikristus nimellä tunnetaan, tulee vastaamaan heidän inhimillisiin odotuksiinsa. Antikristus lupaa yhdeksän kaunista ja kymmenen hyvää Israelille ja voittaa heidän luottamuksensa, mutta erinäisten tapahtumien kautta kääntyy heitä vastaan. 

Saatuaan vallan antikristus julistaa itsensä jumalaksi. Juuri tällöin hän vaatii ihmisiä ottamaan hänen merkkinsä, jota ilman olet valtakunnan vihollinen. 

Antikristuksen valta

Tähän merkkiin liittyy antikristuksen ideologia, uskonto, politiikka ja kuuliaisuus kaikille näille. Se pitää ottaa vastaan valalla vannoen. Vannomisessa pitää irtisanoutua muista ideologioista, uskonnoista, puolueista ja lupautuva vain tähän yhteen valtakuntaan. Jos et tätä tee, et saa merkkiä, etkä siten voi ostaa etkä myydä. Merkki ei siis tule vahingossa 'aamuteetä juodessa'. 

Tähän liittyy myös, että et voi tehdä työtä, maksaa veroja tai nauttia eläkettä ilman sitä. Olet siis yhteiskunnan ulkopuolella, hylkiö, eriarvoinen ja arvoton. Jokainen ymmärtää mitä siitä seuraa. Mutta koska joudut kieltämään Jumalan ja Jeesuksen, et voi enää päästä heidän ikuidrrn valtakuntaansa. 

Raamattu ei kuvaa sitä, miten antikristuksen valta ulottuu Suomeen, mutta mainitsee, että se koskettaa kaikkia kansoja. Tästä johtuen monet ajattelevat, että antikristuksen valta on globaali ja kaikki maat ovat tämän yhden johtajan vallassa. Siksi meteliä ilmastonmuutoksesta, World Economic Forumin Great reset hankkeesta. (Tämä on kapitalismin korvaaminen jollain toisella ideologialla ja käytännöllä, jossa globaali johto määrittää asioita tarkemmin. Tämä koskettaa myös Suomea, koska valtiojohtomme on tämän järjestön koulutuksissa ollut mukana jo kymmeniä vuosia.) 

Raamatun mukaan Antikristuksella on kuitenkin myös vihollisia, joten tilanne voi hyvin olla kovinkin epäselvä ja sekasortoinen. 

Koronaan liittyen on menossa joitakin poliittisia ajatuksia, jotka haisevat ideologisesti vähän pedon merkiltä. Siksi jotkut nostattavat aaltoja siitä, että koronapassi on pedon merkki tai ainakin sen esiaste: ihmiset laitetaan eriarvoiseen asemaan vastoin monen maan perustuslain kohtaa, jossa määrätään ihmiselle itselleen oikeus päättää omasta terveydestään. 

Lisää vettä myllyyn heittävät todennäköisesti maksetut some-trollit, joiden tarkoitus on vain saada hämminki ja sekasortoa aikaiseksi yhteiskunnan heikentämiseksi. Sillä heikko yhteiskunta on helpommin voitettavissa taistelussa vähenevistä resursseista. 

Ensin tulee kymmenen kuningasta

Ilmestyskirja kertoo, missä tilanteessa pedon merkki tulee, sillä sitä edeltää tarkoin kuvattu sarja tapahtumia.  Ensinnäkin pitää tietysti olla vallassa tämä antikristus, yksinvaltias, joka hallitsee monia maita ja jonka merkistä on kyse. Vuosituhantinen tulkinta on, että hän nousee antiikin Rooman vallan alueen hallitsijaksi. 

Näihin tapahtumiin kuuluu kymmenen muuta kuningasta, joista kolme antikristus syrjäyttää. Lopulta nämä muutkin kuninkaat luovuttavat valtansa antikristukselle.

Pedon merkissä on lisäksi pedon luku tai nimi. Ilmestyskirja antaa tämän luvun 666, joka tulee siitä, että kreikan kielessä jokaisella kirjaimella on numeroarvo, joten ihmisen nimille voidaan laskea luku. Vaikkapa Titan on yksi tällainen nimi. 

Tätä nimeä ei voi kuitenkaan tietää, ennen kuin kymmenen kuningasta on selvillä, joten sen arvuuttelu on tänään turhaa. 

Danielin kirja antaa ymmärtää, että näissä kymmenessä kuninkaassa on mukana vanhan jakautuneen Itä- ja Länsi-Rooman valtioita. Silloin Rooma kattoi Välimeren pohjoisrannan lisäksi kutakuinkin kaikki nykyiset Lähi-Idän Islamilaisvaltiot mukaan lukien myös Afrikan pohjoisosan. 

Alkuseurakunnan johtajien tulkinta toiselta vuosisadalta onkin, että Egypti, Libya ja Sudan (Vanha Etiopia), ovat nämä kolme kuningasta, jotka antikristus ensin syrjäyttää. Tätä ei Raamattu yksiselitteisesti ilmaise.

Vastaavanlaisia tulkintoja on Ilmestyskirjasta tehty kohta 2000 vuotta. Jumala ei kuitenkaan jaa kunniaansa eli lopulta on yksin Jumalan hallussa, miten hän tulevaa historiaa ohjaa. Kukaan ihminen ei voi omalla viisaudellaan sanoa, että minä tiesin, miten asiat tarkalleen tapahtuvat, ja näin korottaa itseään. 

Ilmestyskirja on näistä tapahtumista välähdyksenomainen ja täydentää Vanhan Testamentin (VT) profetioita tehden yli 300 viitettä VT:iin (joka on aika paljon kun jakeitakin on vain kutakuinkin yhtä monta). Siksi sen ymmärtäminen ilman VT:n ymmärtämistä on vaikeaa.

Kaksi profeettaa ja juutalaisten temppeli

Edellä kuvattuja tapahtumia taas edeltävät monet muut asiat Ilmestyskirjassa (luvut 11-13). Otetaan vaikkapa kaksi säkkipukuista profeettaa, jotka julistavat Jerusalemin temppelistä. Niin, siellä ei tänään ole temppeliä, mutta sen rakentamissuunnitelmat ovat hyvin pitkällä. Kaikki kalusto on jo valmiina, jopa vihkimysjuhlassa tarvittavat erikoiset eläinrodut. Vain islamistien vastustus estää rakentamisen aloittamista - tosin vastustus ei ole mikään pikku juttu. Tämä on se syy, miksi katseet kohdistuvat Jerusalemin temppelivuorelle ja miksi siitä koko ajan riidellään.

Myös alkuseurakunnan käsitys oli, että juutalaiset vielä palaavat ja rakentavat temppelin uudestaan, vaikka se vuonna 70 jKr. tuhottiin täysin ja jokainen juutalainen karkotettiin maasta, jopa kristityiksi kääntyneet, viimeistään vuonna 132 jKr. Tällöin juutalaiset olivat taas kerran nousseet kapinaan Roomaa vastaan. Tätä kapinaa johti mies, jonka juutalaiset luulivat olleen heidän messiaansa.

Kun nämä säkkipukuiset todistajat kuolevat 3½ vuoden julistuksen jälkeen antikristuksen toimesta, ihmiset hullaantuvat ja ostavat toisilleen lahjoja. Tämä sen takia, että monet tulevat katastrofit tulevat toteutumaan heidän antamiensa profetioiden mukaan - Jumala on antanut heille tämän vallan. Ihmiset ajattelevat, että nyt asiat paranevat, kun he ovat kuolleet. Toisin kuitenkin käy.

Koska vielä tänään eivät ihmiset ole ostelleet lahjoja toisilleen edellä mainitusta syystä, niin ei vielä voi olla pedon merkkiä kenenkään tiedossa. Se siis tulee vasta sitten, kun antikristus ottaa kunnian näiden Jumalan profeettojen tappamisesta ja julistaa itsensä siitä johtuen jumalaksi Jumalan tilalle. 

Ihmisen kaipuu elää ikuisesti

Yhtä varma kuin oli Jeesuksen ristinkuolema, on hänen paluunsa. Varmaa on myös ihmisen kuolema. Ihmisen elämä ei kuitenkaan lopu kuolemaan, vaan se jatkuu joko Jumalan valtakunnassa tai kadotuksessa, joka helvettinä tunnetaan. On se mikä tahansa paikka, se ei ole mukavaa. Sen sijaan Jumalan valtakunta on taivas, paratiisi ja kultakaupunki. Jotain niin hyvää, että sitä on mahdoton kuvata hyvillä sanoilla. 

Taivaaseen pääsee vain yhtä tietä, sillä siellä Jeesus hallitsee. Koska Jeesus on jo maksanut kuolemallaan sinun taivaspaikkasi, voit ottaa sen vastaan uskomalla häneen. Siirtymällä hänen valtakuntaansa jo tänään varmistat tulevaisuutesi, jossa ei ole pelkoa kohtalosta. 

Kuolema ei voinut pitää Jeesusta hallussaan, koska kuolema on synnin palkka ja Jeesus oli synnitön. Tästä johtuen voimme laittaa omat syntimme hänen jo kärsityn kuolemansa paikalle ja pelastua siitä kohtalosta, mikä meille oikeutetusti olisi varattuna tekojemme tähden.  

Me ihmiset omahyväisyydessämme kuvittelemme, että olemme ihan hyviä ihmisiä ja varmaan pääsemme taivaaseen kuitenkin, mutta yhtä varmoja kuin oli profetia Israelin valtion perustamisesta vuonna 1948, ovat tuomion sanat siitä, että taivaaseen ei pääse tekemällä tekoja tai jättämällä jotain tekemättä. Juuri tämän takia Raamatussa on profetioita, jotta ihmiset voisivat uskoa, että Raamatun sana myös pelastuksesta on varma.

Näiden ylläkuvattujen lopun ajan tapahtumien tarkoitus on putsata harmaa alue: joko ihminen on Jumalan valtakunnassa tai ei ole. Siinä ei ole vyöhykettä, jossa olisi tavallaan myötämielisiä, mutta ei kuitenkaan ihan. 

Asiat tapahtuvat järjestyksessä

Lopun aikana asiat tapahtuvat Jumalan ennalta ilmoittamassa järjestyksessä. Ihmisillä on tapana hötkyillä ja pomppia Raamatun ilmoituksen ohi. Näin on nyt liittyen koronaan, ilmastomuutokseen ja ateistisen maailman uudelleen järjestelyihin. Ja näin on ollut aina. Miettikääpä, vaikka mitä kaikkea tapahtui Hitlerin aikana sata vuotta sitten ja verratkaa sitä nykyisyyteen.

Ensimmäisen vuosisadan kristityillä ei ollut vielä Uutta Testamenttia yhtenä painoksena, mutta heillä oli ylen viisaan Paavalin kirjeitä käytössä sitä mukaan kun niitä ilmestyi. Niistä voimme lukea, että silloinkin höyryttiin ja hötkyiltiin ohi sen, mitä on kirjoitettu.

Paavali varoitti tessalonikalaisia olemaan hötkyilemättä ja neuvoi, että lopunajan tapahtumat tapahtuvat ennalta määrätyssä järjestyksessä: 

"Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja kokoontumiseemme hänen luokseen, me pyydämme teitä, veljet, ettette anna minkään hengen tai sanan tai minkään muka meidän lähettämämme kirjeen [tai jonkun julkaiseman Facebook päivityksen] pelästyttää itseänne, niin että heti menetätte malttinne, ikään kuin Herran päivä olisi jo käsillä. 

Älkää antako kenenkään millään tavoin eksyttää itseänne. 

Ensin näet tapahtuu luopumus ja ilmestyy laittomuuden ihminen, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja [antikristus], joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai palvottavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala."  (RK: 2. Tess. 2:1-4) 

Paavali siis kertoo, että asioilla on Jumalan ohjaama järjestys. Hän näin rauhoittaa uskovia, jotka mahdollisesti luulivat, että he ovat kohtaamassa Herran Päivän, tuon kauhistuttavan hetken. Katsomme tässä kirjoituksessa tarkemmin näitä tapahtumia.

Paavali jatkaa tapahtumien järjestyksestä: 

"Laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa, kunhan vain poistuu tieltä se, joka sitä on vielä pidättämässä. Silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa kirkkaudella."  (RK: 2. Tess. 2:7-8) 

Paavali lisää mystisen asian, johon hän viittaa vain pronominillä SE. Tämän, SEn, pitää poistua ja sitten vasta Antikristus voi tulla. Paavali oli tästä puhunut, kun oli seurakunnassa käynyt, mutta kirjeessään hän ei tarkenna tätä. Tästä on luonnollisesti kaksi vuosituhatta kiistelty, mihin Paavali viittaa. Arvauksia on monia, mutta en mene niihin nyt, vaan pyydän ymmärtämään asiayhteyden: Paavali viittaa johonkin, jonka poistumisen voi havaita tai tietää - puhuuhan hän asioiden järjestyksestä. Näin hän edelleen rauhoittaa uskovia, että ei vielä, vaan vasta sitten kun tämä havaittava tai tiedostettava asia on poistunut antaen ymmärtää, että uskovat kyllä huomaavat sen. Se ei siis voi olla, joku henkivalloissa tapahtuva piilosalaisuus.

Tämän jälkeen Paavali kertoo tarkemmin siitä tavasta millä Antikristus tulee valtaan: 

"Tuon laittoman tuleminen tapahtuu Saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla tunnusteoin ja ihmein, kaikin vääryyden viettelyksin niille, jotka joutuvat kadotukseen, koska he eivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen voidakseen pelastua."  (RK: 2. Tess. 2:9-10) 

Tässä pyydän kohdistamaan ajatukset viimeiseen lauseeseen. Avain pelastukseen on rakkaus totuuteen. Tässä on varmasti kaksoismerkitys: toisaalta totuus on 'salanimi' Jeesukselle, kuten Johannes kirjeissään monesti puhuu. 

Lisäksi se on myös selkeä viesti meidän ajallemme. Me hukumme, jos annamme mielikuvituksemme laukata ja lähdemme kaiken kummallisen perään. Pietari pystyi kävelemään veden pinnalla vain sen aikaa, kun hänen katseensa oli Jeesuksessa, heti kun hän kiinnitti huomionsa tyrskyihin, hän vajosi veteen (Matt.14:22-33). Tämä on selkeä opetus meille: kiinnitä huomiosi maailman myrskyihin ja tulet vajoamaan (vrt. kuutioilmestys, josta alussa kerroin). 

Rakkaus totuuteen on sitä, ettei hyväksy eikä varsinkaan levitä kaikenlaisia huhuväitteitä ja epämääräisiä julistuksia. Tiedämme, että Venäjän ja Kiinan trollitehtaat tehtailevat ja maksavat näistä milloin minkäkin asiantuntijan todistuksista. Älkää astuko heidän ansaansa. Heidän tavoitteensa on heikentää länsimaista yhteiskuntaa. 

Paavali kertoo tämän saman toisin sanoin puhuen eksytyksestä ja vaarasta uskoa valheeseen: 

"Siksi Jumala lähettää heille voimakkaan eksytyksen, niin että he uskovat valheeseen, jotta kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuuteen vaan ovat mieltyneet vääryyteen." (RK: 2. Tess. 2:11-12)

Varmista aina ehdottomasti julkaisun todenperäisyys, ettet kuuluisi niihin, jotka uskoivat valheen.

Mitkä tapahtumat edeltävät Pedon Merkkiä?

Kerrataanpa tarkemmin mitä Ilmestyskirja sanoo pedon merkkiin liittyen käänteisessä kronologisessa järjestyksessä. Ilmestyskirja jae 13:18 ja siitä alkuunpäin. (Erilaisista Ilmestyskirjan tulkinnoista tietoisille kerrottakoon, että uskon Ilmestyskirjan konkreettiseen ja kronologiseen tulkintaan. Tämä luonnollisesti pitää sisällään, että osa kuvatuista asioista on silti symbolisia kuten helakanpunainen peto.)

Ilmestyskirja 13:16-18 

Pedonmerkki: luku 666 ja ilman sitä ei voi ostaa tai myydä ja se otetaan oikeaan käteen tai otsaan (juutalaiset ymmärtävät tämän, koska joillakin heistä oli tapana kantaa näissä kohdin Jumalan Sanaa fyysisessä kotelossa). Huomaa tämä merkin tarkoitus, kyseessä ei siis ole ihmiskunnan tuhoamiseksi suunniteltu väline, päinvastoin, ne tapetaan, ketkä eivät sitä ota. 'Eliitti' tarvitsee aina orjansa. Olisi hullua heidän kannaltaan tappaa kaikki työtätekevät. 

Kuitenkaan sitä ei pidä ottaa sillä: "Jos joku kumartaa petoa ja sen kuvaa ja ottaa sen merkin otsaansa tai käteensä, niin hänkin joutuu juomaan Jumalan vihan viiniä, joka laimentamattomana on kaadettu hänen vihansa maljaan, ja häntä piinataan tulessa ja rikissä pyhien enkelien ja Karitsan edessä.  (RK: Ilm. 14:9-10)

"Tässä on tarpeen pyhien kestävyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja uskon Jeesukseen(13)." (RK: Ilm. 14:12)

Luvassa on siis paljon marttyyrikuolemia. 

Ilmestyskirja 13:14-15 

Väärä profeetta tekee Pedon kuvan, joka puhuu,  ja ne ketkä eivät palvo sitä tapetaan. Puhuva kuva siis edeltää merkkiä. On jo olemassa paljon teknologiaa, kuten tekoälyä, jolla tämä voitaisiin toteuttaa. Se ei silti tarkoita, että teknologia itsessään olisi pedon kuva. 

Ilmestyskirja 13:11-13 

Väärä profeetta nousee maasta eli Israelin keskuudesta. Tämä tukee Antikristusta ja todistaa hänestä tekemällä ihmeitä. On siis kaksi johtavaa hahmoa: Antikristus ja väärä profeetta.

Ilmestyskirja 13:5-11 

Peto eli Antikristus nousee kansojen joukosta ja se saa herjata Jumalaa 42 kuukautta.

Ilmestyskirja 13:1-4 

Petovaltio muodostuu 10 kuninkaasta, joista yksi on Antikristus.

Ilmestyskirja 11:3-11 

Kaksi säkkipukuista todistajaa, [Eenok ja Elia], julistavat 3½ vuotta Jumalan kunniaa ja tekevät ihmeitä. Antikristus lopulta tappaa nämä, mutta he heräävät henkiin ja nousevat taivaaseen. Maailman ihmiset juhlivat heidän kuolemaansa lähettämällä lahjoja toisilleen ennen heidän henkiin heräämistä.

Ilmestyskirja 11:1-2 Jumalan temppeli on Jerusalemissa, jossa nämä kaksi todistajaa ovat.

 

Kun lähdemme pedon merkistä ajassa taaksepäin eli meidän aikaamme kohti, niin voimme siis havaita, että ainakin näiden pitää tapahtua ennen pedon merkkiä: 

• Väärän profeetan pitää ilmestyä
• Pedon kuvaa pitää kumartaa
• Peto itse, eli antikristus julistaa itsensä jumalaksi
• Peto syrjäyttää kolme kuningasta ja loput kymmenestä antavat valtansa hänelle
• Ihmiset lähettävät toisilleen lahjoja, koska peto tappaa kaksi Jumalan profeettaa, jotka julistavat Jerusalemin temppelissä. 
• Jerusalemin temppeli rakennetaan
• Monia katastrofeja tapahtuu, niin rajuja ettei olla aikaisemmin nähty

Ei siis pidä yhden näistä toteutua vaan kaikkien. Kuten näemme, säkkipukuiset todistajat eivät ole tulleet, eivät kuolleet eikä ihmiset ole lahjoja lähettäneet toisilleen niiden kuoleman johdosta. 

Huomaa siis tämä edeltävä asia: ihmiset lähettävät lahjoja toisilleen. Tätä on vaikea symbolisoida mihinkään. Se on myös yleismaailmallinen tapahtuma ja kertoo siitä, että säkkipukuiset eivät olleet symboleja - onhan tiedossa, että ihmiset eivät ihan helposti lähetä lahjoja toisilleen. Se on kuin joulu keskellä 'kesää' joidenkin mielestä.

Vielä on siis armon aika, ei Herran Päivä. Armon ajassa meillä on Jeesuksen antama tehtävä: julistakaa evankeliumia. Me voimme muuttaa maailmaa vain yksi ihminen kerrallaan. 

Vaikka näemme ajassamme monia huolestuttavia ilmiöitä, emme näe mitään edellisen listan asiaa. Seuratkaa Jerusalemin tilannetta ja temppelivuorta: kun temppeli alkaa nousemaan, ollaan jo hyvin lähellä.

Monet ovat mielessään varmoja, että globaali eliitti on muodostumassa ja että rokotepassi ja rokote ovat heidän merkkinsä, tai viimeistään siru, jonka voi asentaa ihmisen tunnistamiseksi. Tällaisia on kuitenkin ollut jo historiassa aikaisemmin. 

Luonnollisesti apostolisena aikana Rooman keisarit olivat johtava eliitti. Yllättävää kyllä, myöhemmin Rooman kirkko oli globaali eliitti; sen johtajaa Paavia kävivät kuninkaatkin kumartamassa. Sillä Paavi saattoi verkostonsa eli kirkkonsa kautta levittää jonkin maan kuninkaasta epäedullista tietoa tai jopa asettaa hänet pannaan, jolloin sen maan kansalaiset alkoivat kääntyä kuningasta vastaan. Jos kuningas ei käynyt armoa anelemassa Paavilta, oli hän pian mennyttä. Näistä voi lukea esimerkiksi Dave Huntin kirjasta A Woman Rides the Beast. Tämä on selkeä esimerkki maailmaa johtaneesta eliitistä. Ei ole siis mitään uutta auringon alla. 

Paavalin aikaisessa seurakunnassa asiat olivat menneet niin pitkälle, etteivät jotkut enää edes tehneet työtä, vaan odottivat vain Herran Päivää. Tällöin Paavali antoi kuuluisan ohjeensa:

Jo silloin, kun olimme luonanne, määräsimme, että jos joku ei halua tehdä työtä, älköön myöskään syökö. Olemme näet kuulleet, että muutamat teidän joukostanne vaeltavat kurittomasti, eivät tee työtä vaan touhuavat turhia. Sellaisia käskemme ja kehotamme Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa tekemään työtä kaikessa hiljaisuudessa ja syömään omaa leipäänsä.  (RK: 2. Tess. 3:10-12)

Uskon, että elämme sitä vuosisataa, jona kaikki nuo yllä olevat tapahtuvat, mutta niitä ennen Jumala koettelee itse kutakin. Kuka on uskollinen, luotettava ja kestävä? Uskon, että se sukupolvi, joka kohtaa suurimman armon, eikä siis kohtaa fyysistä kuolemaa lainkaan, elää jo. En tiedä elänkö itse siinä armoitetussa joukossa, joka temmataan pois kuolemaan näkemättä, mutta joku nykyisin elävistä arvelen tämän kohtaavan. Siihen voi siis vielä mennä kymmeniä vuosia. Se on pitkä aika, jos jokaisesta synnytyskivusta höyrypäissään julistaa vääriä totuuksia. 

Meillä on aivan muu tehtävä. Paavali sanoo tästä samaisessa kirjeessään:

Pysykää siis, veljet, lujina ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, jotka olette saaneet puheestamme tai kirjeestämme. Itse Herramme Jeesus Kristus ja Jumala, meidän Isämme, joka on rakastanut meitä ja armossaan antanut meille ikuisen lohdutuksen ja hyvän toivon, lohduttakoot sydämiänne ja vahvistakoot teitä kaikissa hyvissä teoissa ja puheissa. (RK: 2. Tess. 2:15-17)

Meidät on siis kutsuttu Isän Jumalan nimessä tekemään toisillemme hyviä tekoja ja puhumaan hyvää. Siihen ei kuulu höyryäminen jokaisesta maailman myrskystä. Asiallinen keskustelu ja mielipiteidenvaihto on aina tietysti tervetullutta, mutta sen keskustelun merkitys ei saa nousta yli Raamatun sanan merkityksen. 

Vielä on aikaa jakaa evankeliumina. Sillä tulevaisuudessa on se hetki, jolloin enkeli sanoo: 

"Enkeli, jonka näin seisovan meren ja maan päällä, kohotti oikean kätensä taivasta kohti ja vannoi hänen kauttaan, joka elää aina ja iankaikkisesti, hänen joka on luonut taivaan ja mitä siinä on, maan ja mitä siinä on, ja meren ja mitä siinä on. Hän vannoi, että enää ei ole oleva aikaa, vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasuunaan, toteutuu Jumalan salaisuus sen hyvän sanoman mukaan, jonka hän on ilmoittanut palvelijoilleen profeetoille."(RK: Ilm. 10:6-7)

Tämä ajan loppuminen tarkoittaa menossa olevan aikakauden loppumista. Vielä on uusi aikakausi, jolloin Jeesus on palannut maan päälle ja hallitsee Jerusalemista käsin (Tuhatvuotinen valtakunta).  

Vainot ovat ensin

Jos kovasti valmistautuu siihen, ettei ota pedon merkkiä, jonka luulee rokotteen tai passin olevan, niin voi jäädä ymmärtämättä, mitä aikaa me elämme ja valmistautuminen siihen jää vajavaiseksi. Jeesus tietysti pitää huolta omistaan, vaikka eskatologiamme olisi väärä, mutta Raamatusta saa vastauksia tähänkin hetkeen.

Edellisessä kappaleessa kirjoitin asioiden tapahtuvan järjestyksessä ja että pedon merkkiä edeltävät tietyt tapahtumat, jotka Ilmestyskirja meille paljastaa (temppeli, kaksi profeetta, ihmiset lähettävät lahjoja toisilleen profeettojen kuollessa, väärä profeetta ja antikristus jne.). Siksi emme ole vielä siinä ajassa, mutta voimme kysyä missä ajassa sitten olemme?

Paavali kertoo kirjeissään, että meidän pitää elää nöyrästi, sävyisästi tai - nyky-suomella voisi sanoa - yksinkertaista uskovan elämää.  Erityisesti meidän ei pidä lähteä 'ristiretkille', meuhkaamaan tai edes yrittää vaikuttaa asioihin, mihin emme voi vaikuttaa. Sen sijaan meidän pitää pyrkiä pelastamaan maailma yksi ihmissielu kerrallaan kertomalla hänelle evankeliumi ja että Jumalan valtakunta on tullut lähelle. 

Paavali antoi yksinkertaisen ohjeen seurakunnan ulkopuolella olevien vääryyden tekijöiden käsittelyyn:  

Ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. -- (RK: 1. Kor. 5:13)

Tämän hän vie niin pitkälle, ettei meidän pidä edes kostaa kärsimäämme vääryyttä: 

Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä on kirjoitettu: "Minun on kosto, minä maksan takaisin, sanoo Herra."  (RK: Room. 12:19)

Tämä koskee myös lopunaikoja, joista Paavali sanoo, että lopulta Jumala tulee kostamaan:

Sillä Jumala katsoo oikeaksi kostaa ahdistuksella niille, jotka ahdistavat teitä, mutta antaa teille, joita ahdistetaan, levon --.  (RK: 2. Tess. 1:6-7)

Tässä on hyvä pysähtyä tarkemmin ajattelemaan, mikä tässä oli syy ja mikä seuraus (katso myös kuva). Kosto sanana jo kertoo, että se on vastaus johonkin jo aikaisemmin tapahtuneeseen. Tässä yllä olevassa Raamatun kohdassa kerrotaan lisäksi, että mikä tämä jokin oli, mikä herättää koston: ahdistus. Siinä myös sanotaan, että Jumala kostaa ahdistuksella - samalla mitalla siis. 

Ahdistus on toisaalta se, kun uskovia vainotaan. Toisaalta se on taas Jumalan kosto niille, jotka ovat uskovia ahdistaneet. Syntiä tehneille ahdistus taas on helvetti. 

Ahdistus sanaa käytetään siis Raamatussa moneen tarkoitukseen.  Ilmestyskirja mainitsee tämän suuren ahdistuksen myös viittaamalla siihen määräisellä artikkelilla eli kyseessä on tietty suuri ahdistus. Vielä oma lukunsa on Jaakobin ahdistus (Jer 30:7), mutta ei mennä sinne nyt. 

Ei ole siis helppo tietää mihin ahdistukseen sana milloinkin viittaa.

Jeesus selventää asiaa sanomalla, että vainot ovat ahdistusta: 

Silloin te joudutte ahdistukseen, monia teistä tapetaan, ja kaikki kansat vihaavat teitä minun nimeni tähden.  (RK: Matt. 24:9)  

Muistakaa, mitä sanoin teille: ei palvelija ole herraansa suurempi. Jos ihmiset ovat vainonneet minua, he vainoavat teitäkin. --  (RK: Joh. 15:20)

Kun opetuslapsetkin kysyivät lopun ajoista Jeesukselta, hän nosti esille juuri nämä vainot (ja eksytykset). Vainoja kohtasivat kaikki apostolit, jotka Johannesta lukuunottamatta saivat surmansa niiden tuloksena. 

Vainoja on kautta historian ollut ja tänäänkin kristityt ovat vainotuin uskontokunta. Ahdistus eli vainot tulevat silti lisääntymään vielä entisestään: tulemme kohtaamaan niitä myös Suomessa entistä enemmän. 

Näemme niistä jo ensimerkkejä muun muassa Päivi Räsäsen oikeustapauksessa. Oppiamme vainotaan jo kouluissakin ja juuri siihen haluaa valtiokin puuttua. Nämä ovat mielipide- ja ajatusvainoja. Emme vielä tiedä mihin kaikkeen vainot kehittyvät. Pienestä alusta se lähti juutalaistenkin vaino yli sata vuotta sitten Euroopassa.

Miten meidän pitää valmistautua vainoihin?

Nämä ovat Raamatun neuvot vainoja ja ahdistuksia kohtaan: 

Olkaa toivossa iloisia, ahdistuksessa kärsivällisiä ja rukouksessa kestäviä. Auttakaa pyhiä heidän tarpeissaan, pyrkikää osoittamaan vieraanvaraisuutta. Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkää kirotko.  (RK: Room. 12:12-14)

Jotkut ovat unohtaneet vainoojien siunaamisen ja sen sijaan tarttuneet oman sanan miekkaan. 

Nyt meitä koetellaan siitä, että olemmeko sen sanan mukaisia, mitä olemme vuosia vastaanottaneet: 

Älkää kostako kenellekään pahaa pahalla. Pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien ihmisten silmissä. Jos on mahdollista ja jos se teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa. 

Osaammeko kääntää tappion voitoksi niin kuin Jumala on meitä opettanut.

Mutta jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa, jos hänellä on jano, anna hänelle juotavaa. Näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle. Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä.  (RK: Room. 12:17-21)

Meitä seuraavaksi vastassa on vainot myös täällä länsimaissa. Eksytykset ovat jo kovasti valtaa saaneet, kuten Jeesus sanoi. Eikä vielä ole aika pedon merkille, sillä sitä ennen synnytystuskat vielä kiihtyvät ja vasta Herran Päivän aikana tulee Antikristus.

Mitä aikaa nyt elämme?

Kummallista tai perin outoa aikaa saatamme ajatella ja tottahan se on. Jos ajattelemme 90- tai 00 lukua, niin olihan tuo edellinen vuosikymmen melkoinen murrosten myllerrys monessa mielessä. Uusi sukupolvi puski läpi uusine arvoineen, joiden muutoksen suuruus ja nopeus yllätti ainakin itseni. Kun katsoo hieman kauempaa, huomaa että  tuon aallon kehittyminen oli menossa jo 50-vuotta sitten. Mitä perspektiiviä Raamattu antaa tähän?

Synnytystuskat 

Jeesus kuvasi tapahtumien etenemisen kohti lopun aikoja olevan syklittäisiä: välillä on paahtaa välillä sataa, välillä kiristyy välillä helpottuu, kuitenkin kiihtyen kuten synnytyksen supistukset (tämä on varmasti asia, jonka äidit ymmärtävät parhaiten). 

Jo apostoleja kiinnosti tuleva siinä määrin, että he saivat näistä asioista opetusta Jeesuksen viimeisessä puheessa. Erityisesti heitä kiinnosti milloin Jeesus ottaa vallan haltuunsa näkyvästi, sillä he uskoivat Messiaaseen Vanhan Testamentin opetuksen mukaisesti myös suurena maanpäällisenä hallitsijana: 

"Kun Jeesus istui yksin Öljymäellä, opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kysyivät: "Sano meille, milloin se tapahtuu. Mikä on sinun tulemisesi ja tämän aikakauden päättymisen merkki?"  (RK: Matt. 24:3)

Huomaa, että opetuslapset eivät kysyneet maailmanlopusta, vaan aikakauden lopusta. He tiesivät, että vielä on uusia aikakausia. 

Jeesuksen vastaus sisältää vertauksen synnytystuskiin. Aikakauden loppua voidaan siis ymmärtää vertaamalla sitä synnytykseen: jotain uutta on tulossa. Erityisesti huomaa seuraavassa, että Jeesus sanoo, että nämä synnytyspoltot, jotka tiheämmin ja tiheämmin tulevat, eivät kuitenkaan ole loppu, vaan johtavat varsinaisen synnytyksen ponnistusvaiheen alkuun. 

"Te saatte kuulla sodan ääniä ja sanomia sodista, mutta älkää pelästykö. Näin täytyy tapahtua, mutta se ei vielä ole loppu. Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja monin paikoin tulee nälänhätää ja maanjäristyksiä. Mutta kaikki tämä on vasta synnytystuskien alkua." (RK: Matt. 24:6-8)

Ilmestyskirjan 6. luku alkaa kuvauksella, jossa taivaassa oleva Jeesus avaa kirjakäärön sinettejä. Tämä kirjakäärö toisaalta sisältää kuvauksen lopun ajoista ja toisaalta mahdollistaa Jeesuksen lunastusoikeuden maahan. 

Hän ainoana sai ottaa kirjakäärön Isän Jumalan kädestä, koska hän on synnittömällä elämällään ja ristinkuolemallaan lunastanut tämän oikeuden. Kirjakäärön sinettien avaaminen on ikään kuin vastausosa sille ilmestykselle, jossa Danielille sanottiin, että sulje nämä sanat sinetillä lopun aikoja varten (Dan 12:4).

Sinetit alkavat neljällä hevosella ja kuvauksella niiden ratsastajista: valloittaja, sota, nälänhätä ja kulkutaudit (karkeasti lyhentäen). Nämä ovat niitä synnytystuskia, supistuksia, joista Jeesus mainitsi, että eivät vielä ole loppu. Tämän tiedämme jo siitä, että näitä on aina ollut - niissä ei ole mitään uutta. 

Varsinaisen synnytyksen ponnistusvaiheen nimi on Herran (Koston) Päivä. 

Erään meidän aikamme vielä tulevan tuskaisen ajanjakson aikana, sen kovimmalla hetkellä, tämä ponnistusvaihe lopulta alkaa, mutta jo nykyisten synnytyspolttojen aikana Jeesus antaa tämän ohjeen:

Kun nämä alkavat tapahtua, rohkaiskaa mielenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä."  (RK: Luuk. 21:28)

Eksytykset

Meidän aikaamme varten Jeesus ennen kaikkea varoitti eksytyksistä: 

Jeesus vastasi heille[opetuslapsille]: "Varokaa, ettei kukaan eksytä teitä. Sillä monet tulevat minun nimessäni ja sanovat: 'Minä olen Kristus' [Messias, voideltu], ja he eksyttävät monia.  (RK: Matt. 24:4-5)

Monet seuraavat ihmistä ja jopa puolustavat heitä arvostelijoilta sanomalla: "Älä 'koske' Jumalan Voideltuun." Huomaamattaan he saattavat todistaa nuo Jeesuksen sanat todeksi. On vain yksi Jumalan Voideltu, Jeesus Kristus, Messias. (Kristus sana on siis kreikankielinen vastine Messias sanalle, joka tarkoittaa voideltua. Voideltu taas on kuvakieli Jumalan valitsemasta kuninkaasta - VT:n aikana oli tapana voidella kuninkaat valtaan astumisrituaalin osana.)

Jeesus oli varoituksessaan vakavissaan ja sanoi, että nämä eksyttäjät pystyvät ihmeisiin: 

Jos joku silloin sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus' tai 'Tuolla', älkää uskoko. Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että he eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin. Tämän minä olen teille ennalta ilmoittanut.  (RK: Matt. 24:23-25)

Näitä eksytyksiä olemmekin nähneet jo monia. Yleensä niille tyypillistä on, että ne joko ottavat jotain pois tai lisäävät jotain Jeesuksen persoonaan. Jeesus itse sanoo, ettei hän päästä taivaaseen yhtään, joka ei toteuta Isän tahtoa. 

Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.  (RK: Matt. 7:21)

Eksytykset, joista Paavali ja Jeesus puhuvat, liittyvät siis ihmisen riskiin menettää ikuisen pelastuksensa. Korona, rokotus, passi, ilmastonmuutos jne. eksytykset ja salaliitot, puolesta tai vastaan, ovat enemmän maallisia kuin ikuisuuskysymyksiä. 

Niiden takana on moninaisia tekijöitä, jopa geopoliittiset tavoitteet, joissa toinen valtio pyrkii heikentämään toisen yhteiskuntaa hybridivaikuttamisella. Tästä hyvä esimerkki on koronarealistit.com sivusto, jonka palvelin sijaitsee Moskovassa ja monet muut tekaistut 'asiantuntijaprofiilit'. Kun tarkastelee salaliittosivustojen klikkimääriä, voi hyvin ymmärtää, että ne ovat myös omistajilleen tuottoisia. 

Luopumus

Paavali antaa ymmärtää, että tapahtuu myös uskovien uskosta luopuminen ennen kuin lopun aika pääsee täyteen vauhtiin: 

Älkää antako kenenkään millään tavoin eksyttää itseänne. Ensin näet tapahtuu luopumus ja ilmestyy laittomuuden ihminen, kadotuksen lapsi,  (RK: 2. Tess. 2:3)

Kun laskemme yhteen eksytykset ja luopumuksen, nousee viimeisen kahdensadan vuoden ajalta yli muiden yksi eksytys, joka on aiheuttanut uskosta luopumista enemmän kuin mikään muun niin yksilö- kuin yhteiskuntatasollakin: kehitysoppi. Se opettaa, ettei Jumala ole luoja, vaan kaikki on syntynyt sattumalta. Tämän opetuksen johdosta nuoret ovat luopuneet uskostaan yhä enenevissä määrin viimeisen 50 vuoden aikana.

Paavali kertoo tästä profetaallisesti Roomalaiskirjeen ensimmäisen luvun jakeesta 18 eteenpäin, mm. sanoilla: 

He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi. He ovat muuttaneet katoamattoman Jumalan kirkkauden katoavaisen ihmisen, lintujen, nelijalkaisten ja matelijoiden kuvan kaltaiseksi.(RK: Room. 1:22-23)

'He' viittaavat tässä tiedemiehiin ja tutkijoihin, jotka tittelejä lisäämällä nimensä eteen väittävät olevansa viisaita ja ovat tehneet matelijoista, dinosauruksista, palvonnan kohteen ja meidän esi-isämme osana evoluutiota.

Aikamme ihmiset hakevat oppia korvasyyhyyn eli sellaista, mikä itseä miellyttää. Siihen ei kuulu syntien tunnustaminen ja parannuksen tekeminen.  Harhaopin salainen tavoite on valehdella itselle, ettei Jumalaa ole olemassa, jotta voi vapaasti harrastaa mitä tahansa syntiä. 

Tulee näet aika, jolloin ihmiset eivät kärsi tervettä oppia vaan omien himojensa mukaan haalivat itselleen opettajia korvasyyhyynsä. He kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät tarujen puoleen.  (RK: 2. Tim. 4:3-4)

Tästä seuraa hyvin osuva kuvaus aikamme ihmisistä: 

Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä tulee vaikeita aikoja. Ihmiset ovat silloin itserakkaita ja rahanahneita, kerskailijoita, ylimielisiä, pilkkaajia ja vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä ja jumalattomia. He ovat rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelijoita, hillittömiä ja raakoja, hyvän vihaajia, petollisia, yltiöpäisiä ja omahyväisiä. He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa. Heillä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Karta sellaisia! Heidän joukossaan on niitä, jotka tunkeutuvat taloihin ja kietovat valtaansa syntien rasittamia, monenlaisten himojen riepottelemia naisparkoja, jotka ovat aina opetusta ottamassa mutta eivät voi koskaan päästä tuntemaan totuutta. [yhtä hyvin miehiä] (RK: 2. Tim. 3:1-7) 

Lähes jokainen Uuden Testamentin kirja varoittaa näistä eksytyksistä. Näiden välttämiseksi avain on rakkaus totuuteen:

-- he eivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen voidakseen pelastua. Siksi Jumala lähettää heille voimakkaan eksytyksen, niin että he uskovat valheeseen,  (RK: 2. Tess. 2:10-11)

Herran Päivä - mikä se on?

'Loppu' kulkee vanhassa testamentissa nimellä Herran Päivä. Esimerkiksi: "Tuo päivä on Herran, Herran Sebaotin, päivä, koston päivä, jona hän kostaa vihollisilleen. --"  (RK: Jer. 46:10)  

Siitä on VT:ssä enemmän profetioita kuin mistään muusta asiasta. Jos ei ole VT:n profetioihin tutustunut, voi ensin ajatella, että Herran Päivä on jollain tapaa hienoa aikaa, mutta se on juuri päinvastoin. Se ei ole kenellekään mukavaa aikaa: ei uskoville sen enempää kuin uskosta osattomille - enkä usko, että Jumalakaan siitä 'nauttii', vaan se on jotain minkä vain pitää tapahtua: niin kuin on lapsen synnyttäminen. Helpottaa vasta kun se on ohi ja lapsi on rinnalla.

Aamos varoittaa, että siinä ei ole mitään hyvää sen kokeville: kun yhdestä haasteesta pääsee, on heti toinen vastassa: 

Voi teitä, jotka kaipaatte Herran päivän tulemista. Mitä hyvää teille koituu Herran päivästä? Se päivä tulee olemaan pimeys eikä valkeus. Käy niin kuin silloin, kun mies pakenee leijonaa ja hänet kohtaa karhu tai kun hän kotiin tullessaan nojaa kätensä seinään ja häntä pistää käärme.  (RK: Aam. 5:18-19)

Paavali kertoo, että se tulee sitä odottamattomille yllättäen.

Mutta ajoista ja määrähetkistä ei ole tarpeen kirjoittaa teille, veljet, sillä te tiedätte itse varsin hyvin, että Herran päivä tulee kuin varas yöllä. Kun ihmiset sanovat: "Nyt on rauha, ei mitään hätää", silloin turmio yllättää heidät yhtäkkiä niin kuin synnytyskipu raskaana olevan naisen, eivätkä he pääse pakoon.  (RK: 1. Tess. 5:1-3)

Jeesuksen aikaisemmin lupaaman vainon ja synnytystuskien (jotka siis kulkevat yhtä aikaa) päivien jälkeen alkaa tämä Herran Päivä. 

Jeesus kuvaa selkeän tunnusmerkin vainon (uskovien ahdistuksen) jälkeen sen tunnistamiseksi:

"Mutta heti noiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan. Tähdet putoavat taivaalta, ja taivaiden voimat järkkyvät. Silloin taivaalla näkyy Ihmisen Pojan merkki ja kaikki maan sukukunnat vaikeroivat, kun näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan.  (RK: Matt. 24:29-30)

Löydämme tämän saman kuvauksen auringosta ja kuusta kuudennen sinetin avauksen yhteydessä Ilmestyskirjasta. (Huomaa näitä lukiessasi Raamatun rytmi: aikaisempi sanankohta kertoo tiiviimmin, sen minkä myöhempi avaa tarkemmin. Näin Jeesuksen yllä olevissa sanoistakin on monia vaiheita Ilmestyskirjassa, eikä se tee Jeesuksesta jotenkin tietämätöntä. Hän seurasi sitä suunnitelmaan, minkä Isä on viisaudessaan laatinut ja kertoi siinä tilanteessa sen minkä Isä käski.)  

Sitten minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin. Tuli suuri maanjäristys, aurinko muuttui mustaksi kuin karvainen säkki, ja kuu muuttui kokonaan kuin vereksi.  (RK: Ilm. 6:12)

Tässä samassa kohtaa ihmiset tunnistavat Herran Päivän tulleen, koska näkevät taivaalla Ihmisen Pojan merkin, juuri niin kuin Jeesus sanoi. 

Maan kuninkaat, ylimykset ja sotapäälliköt, rikkaat ja väkevät ja kaikki orjat ja vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten uumeniin ja sanoivat vuorille ja kallioille: "Kaatukaa päällemme ja kätkekää meidät valtaistuimella istuvan kasvoilta ja Karitsan vihalta, sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut! Kuka voi sen kestää?" (RK: Ilm. 6:15-17)

Tästä (viimeistään) siis alkaa Herran Päivä, joka kestää seitsemän vuotta Danielin kirjan mukaan. Ilmestyskirjan loppupuolella Herran (Vihan) Päivä täyttyy eli päättyy: 

Minä näin taivaassa vielä yhden tunnusmerkin, suuren ja ihmeellisen: seitsemän enkeliä hallussaan seitsemän viimeistä vitsausta, joissa täyttyy Jumalan viha.  (RK: Ilm. 15:1)

Tämä Herran Päivä ei ole maan päälle oleville mitään odottamisen arvoista. 

Ilmestyskirja tarkentaa Herran Päivän tapahtumia

Ilmestyskirja on viimeisin Jumalan antama tieto lopun ajan tapahtumista. Siinä kun Vanha Testamentti vain mainitsee adjektiivein tuon kauhistuttavan päivän, Herran Päivän, Ilmestyskirja kuvaa tarkoin tämän ajanjakson tapahtumia. 

Ilmestyskirja jatkaa sen syventämistä, mitä Danielin kirja kertoo hyvin nopeasti: 

Hän vastasi näin: 'Neljäs peto on neljäs valtakunta[Rooma], joka syntyy maailmaan, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö koko maan, tallaa ja murskaa sen. Ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Heidän jälkeensä nousee vielä yksi [Antikristus]. Hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta. Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja tuhoaa Korkeimman pyhiä. Hän tahtoo muuttaa ajat ja lain, ja ne annetaan hänen valtaansa ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi [3½ vuotta]. Sitten oikeus istuu tuomiolle ja häneltä otetaan pois valta, hänet hävitetään ja tuhotaan perin pohjin. Kuninkuus ja valta ja valtakuntien mahti kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. ' (RK: Dan. 7:22-27)

Ilmestyskirja syventää näitä tapahtumia lähes 20 luvun verran viitaten yli 300 kertaa Vanhan Testamentin profetioihin. Raamatussa mikään jäljempänä tullut ei ole ristiriidassa aikaisemmin kerrotun kanssa, vaan ainoastaan lisää yksityiskohtia aikaisempiin 'aukkopaikkoihin'. 

Nyt monet ovat vauhkoontuneet koronasta, piikistä ja passissa. Samalla kun he puhuvat viranomaisten ja median kylvämää pelkoa vastaan, he tulevat lisäämään sitä. Se on havaittavissa näiden henkilöiden ympärillä 'pörräävistä' seuraajista, jotka aktiivisesti vetävät mutkat suoriksi ja julistavat johtajansa näkemyksiä kovin mustavalkoisesti korostaen pelkoa. 

Ei korona, rokote tai passi ole pedonmerkki, eikä se edes avaa ovia siihen suuntaan. Ei yhtään sen enempää kuin mikä tahansa teknologinen kehitys maailmassa on tehnyt viimeisten satojen vuosien aikana. Se on vain osa sitä kehitystä, jonka kaikkia osia voidaan käyttää niin hyvään kuin pahaankin, mutta joiden johto on ahneen ihmisen hallinnassa.

Ilmestyskirjan syvin sanoma on se, että Jeesus on voittaja ja se tulee lopulta ilmi. 

Ihmisten ylösnousemus Ilmestyskirjan mukaan

Ennen tätä Herran Päivän toteamista oli Ilmestyskirjassa jo avattu viideskin sinetti, jossa nähdään aikaisemmin marttyyreinä kuolleiden ihmisten ylösnousemus (neljä ensimmäistä sinettiä olivat hevoset, jotka kuvaavat niitä merkkejä, jotka eivät vielä ole 'loppu', synnytyksen supistuksia.):

Kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin alttarin alla niiden sielut, jotka oli surmattu Jumalan sanan ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli. He huusivat kovalla äänellä: "Kuinka kauaksi aikaa sinä, pyhä ja tosi Valtias, jätät tuomitsematta ja kostamatta meidän veremme niille, jotka asuvat maan päällä?"  (RK: Ilm. 6:9-10)

Huomaa miten he vaativat Jumalalta kostoa. Paavali lupasi Tessalonikalaiskirjeessä kaikille uskoville, että Jumala tulee kostamaan ahdistuksella niille ihmiselle, jotka heitä ahdistivat. 

Tässä vaiheessa marttyyreille annetaan valkoinen vaate, heidän ylösnousemusasunsa, joka kuvaa vanhurskaita tekoja(Ilm. 19:8) ja peittää heidän häpeänsä (Ilm 3:18):

Jokaiselle heistä annettiin pitkä, valkea vaate ja heille sanottiin, että pysyisivät vielä vähän aikaa levollisina, kunnes täyttyisi heidän palvelustoveriensa ja veljiensä lukumäärä, niiden jotka joutuisivat tapettaviksi niin kuin hekin. (RK: Ilm. 6:11)

Sielut eivät tarvitse valkoisia vaatteita, joten he saavat tässä vaiheessa ylösnousemusruumiinsa ja voivat valkaistuina nousta alttarin alta Isän Jumalan eteen, sillä ilman häpeämme peitettä ei kellään ole asiaa Isän eteen. Tämän takia on tärkeä pukea Kristus päälle jo nyt. 

Pari jaetta myöhemmin nähdään, että taivaassa on lukuisa joukko ihmisiä. Tässä tapahtuu siis muiden kuolleiden ja elävien saapuminen taivaaseen. Myös he saavat valkoiset vaatteet eli ylösnousemusasunsa.

Tämän jälkeen minä näin suuren joukon ihmisiä, joita ei kukaan voinut laskea, kaikista kansanheimoista, sukukunnista, kansakunnista ja kielistä. He seisoivat valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä yllään pitkät, valkeat vaatteet ja käsissään palmunoksat  (RK: Ilm. 7:9)

Johannes ei ymmärtänyt, ketä nämä olivat, vaan enkelin piti se hänelle selventää:

Minä vastasin hänelle: "Herrani, sinä sen tiedät." Hän sanoi minulle: "Nämä ovat ne, jotka tulevat siitä suuresta ahdistuksesta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.  (RK: Ilm. 7:14)

Tässä suuri ahdistus kuvaa sekä vainoa että varsinaisen Jumalan lähettämän suuren ahdistuksen alkuhetkiä maassa asuville. Näiden tekstien mukaan siis asiat tapahtuvat hyvin samanaikaisesti: Herran Päivän eli suuren ahdistuksen alkaminen ja ylösnousemus (tempaus). Vaikka siis seurakunta haetaan pois ennen Jumalan kostoa ja antikristuksen valtaan nousua, niin se tapahtuu tämän tulkinnan mukaan viime hetkessä ja jo niin myöhään, että uskoa koetellaan. Tummat pilvet vyöryvät päälle ja ahdistuksen vaikutus jo ymmärretään.* (tekstin lopussa lisää pohdintaa näiden vaiheiden järjestyksestä).

Tapahtumien yhtäaikaisuuteen sopii edelleen hyvin vertaus synnytyspolttoihin. Viimeinen supistus ennen varsinaista ponnistusvaihetta ei eroa merkittävästi, vaan ponnistus alkaa kun kätilö kehottaa, että nyt olisi oikea aika saattaa lapsi maailmaan. (Ja tästä puhun ilman omakohtaista kokemusta vain viereltä katsoen.)

Marttyyrien rukoilema kosta alkaa

Herran Päivän alkaessa syntyy taivaassa suuri hiljaisuus, jolla kunnioitetaan Jumalan tahdon toteutumista: 

Kun Karitsa avasi seitsemännen sinetin, taivaassa tuli hiljaisuus, jota kesti puolisen tuntia.  (RK: Ilm. 8:1)

Marttyyrit olivat tietoisia Jumalan lupauksesta kostaa heidän kuolemansa ja rukoilivat Jumalalta milloin se tapahtuu (Ilm. 6:10). Enkeli tuleekin ja heittää näiden rukousten rukousastian maanpäälle ja näin julistaa Herran koston täyttävän nämä rukoukset: 

Vielä tuli yksi enkeli ja asettui alttarin ääreen. Hänellä oli kultainen suitsutusastia, ja hänelle annettiin paljon suitsukkeita pantavaksi kaikkien pyhien rukouksiin kultaiselle alttarille, joka oli valtaistuimen edessä. Ja suitsukkeiden savu nousi enkelin kädestä pyhien ihmisten rukousten mukana Jumalan eteen. Enkeli otti suitsutusastian, täytti sen alttarin tulella ja heitti maan päälle. Silloin tuli ukkosenjylinää, ääniä, salamoita ja maanjäristys. (RK: Ilm. 8:3-5)

Juuri hetkeä aikaisemmin oli jo kuvattu, miten ihmiset reakoivat tähän Herran Päivän alkuun piiloutumalla luoliin.

Samanaikaisesti maan päällä

Ne juutalaiset, jotka eivät uskoneet Jeesukseen tässä vaiheessa ovat yhä maan päällä samoin kuin kaikki uskosta osattomattomat. Juutalaisista merkitään 144 000 Jumalan palvelijoiksi maan päälle. Nyt kun muut uskovat on temmattu pois, jää heille, ja myöhemmin tulevalle kahdelle profeetalle, tehtävä julistaa Jumalan sanaa: 

"Älkää vahingoittako maata, älkää merta älkääkä puita, ennen kuin olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijoiden otsaan." (RK: Ilm. 7:3)

Nämä ovat siis Jumalan palvelijoita, jotka poistuvat maan päältä vasta juuri ennen vihan maljoja (Ilm. 14). Silloin enkeli sanoo, että aika loppuu, kun seitsemäs enkeli puhaltaa pasuunaan (Ilm. 10:6-7) . Ajan loppuminen tarkoittaa, että sen jälkeen ei voi enää parannusta tehdä. Siihen asti on mahdollisuus pelastua ja varmasti maan päällä onkin iso herääminen uskovien lähipiirissä, kun he havaitsevat läheisensä poistuneen.

Sinetit 5-7 ovat siis kiivas ja kiireinen hetki, jolloin moni asia tapahtuu melko nopeasti: marttyyrien ylösnousemus ja heidän lukunsa täyttyminen,  Herran Päivän alkaminen, elävien ylösnouseminen, 144 000 merkitseminen ja marttyyrien rukouksien vastaus. Silloin on kiirettä Jumalan valtakunnassakin.

Näiden 144 000 Jumalan palvelijan työ kantaa myös satoa. Ilmestyskirjassa myöhemmin enkeli erityisesti vannoo, että: 

Ja minä kuulin äänen taivaasta sanovan: "Kirjoita: Autuaita ne kuolleet, jotka tästedes kuolevat Herrassa. Totisesti, sanoo Henki, he saavat levätä vaivoistaan, sillä heidän tekonsa seuraavat heitä." (RK: Ilm. 14:13)

Nämä pelastuneet myöhemmin taivaassa ylistävät Jumalaa: 

Minä näin ikään kuin lasisen meren, tulella sekoitetun, ja ne, jotka olivat saaneet voiton pedosta, sen kuvasta ja sen nimen luvusta, seisomassa lasisella merellä. Heillä oli Jumalan harput,  (RK: Ilm. 15:2)

Huomaa miten heidän tekonsa, eli kieltäytymisensä pedon merkistä, seuraa heitä eli he pelastuvat tämän pedon merkkiä välttävän teon avulla ja uskomalla Jeesukseen. Muista myös, että koko tämä tekstikokonaisuus alkoi siitä, että jos ei ole petoa, antikristusta, niin ei voi ottaa pedon merkkiäkään. Pedon merkkiä ei siis voi vielä tänään (vuonna 2021) olla olemassa. 

Annoin aikaisemmin ohjeen seurata Jerusalemin temppelivuorta: niin kauan kuin siellä ei ole temppeliä, ei voi olla pedon merkkiäkään. En silti suosittele lähtemään kaiken maailman villityksiin mukaan. Maailman rakkaus ei ole Isästä.

Heitä seurasi vielä kolmas enkeli, joka sanoi kovalla äänellä: " Heillä ei ole päivän eikä yön lepoa, niillä jotka kumartavat petoa ja sen kuvaa, eikä kenelläkään, joka ottaa sen nimen merkin. Tässä on tarpeen pyhien kestävyys, niiden, jotka pitävät Jumalan käskyt ja uskon Jeesukseen(13)." (RK: Ilm. 14:9-12)

Näinä aikoina maailmaa hallitsee taloudellinen valta, josta Ilmestyskirja käyttää nimeä Babylon. Sen kukistumisesta kerrotaan Ilmestyskirjan loppupuolella (Ilm. 18). Siinä yhteydessä ohjeeksi annetaan babylonista lähteminen. Vaikkei tätä Pedon merkkiä kantavaa Babylonia vielä ole, kannattaa olla tarkkana, mihin on osallisena jo tänään.

Sitten kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: "Lähtekää sieltä ulos, minun kansani, ettette tulisi osallisiksi hänen synteihinsä ja saisi osaksenne hänen vitsauksiaan,  (RK: Ilm. 18:4)

Tästä Bablynonista löydetään niiden veri, jotka ovat kuolleet, koska eivät ole ottaneet pedon merkkiä:

Sinusta löydettiin profeettojen ja pyhien veri ja kaikkien maan päällä surmattujen veri."(RK: Ilm. 18:24)

Ylösnouseminen muualla Raamatussa

Myös Jesaja puhuu sekä kuolleiden että elävien ylösnousemuksesta: 

Mutta sinun kuolleesi virkoavat eloon, heidän ruumiinsa nousevat ylös. Herätkää ja riemuitkaa, te, jotka tomussa lepäätte! Sinun aamukasteesi on valkeuksien kaste, ja maa tuo vainajat esiin.

Mene, kansani, kammioihisi ja sulje ovet jälkeesi. Pysy piilossa hetken aikaa, kunnes viha on mennyt ohi, sillä katso, Herra lähtee asuinsijastaan vaatiakseen maan asukkaat tilille heidän pahoista teoistaan. Maa paljastaa vuodatetun veren eikä enää peitä surmattujaan."(RK: Jes. 26:19-21)

Toisaalla Jesaja kuvaa pois ottamisen, joka paremmin tunnetaan tempauksen nimellä:

Vanhurskas katoaa, eikä kukaan sitä huomaa. Hurskaat miehet otetaan pois, eikä kukaan sitä ymmärrä, sillä vanhurskas otetaan pois onnettomuuden alta. Hän menee rauhaan. Ne, jotka vakaasti vaeltavat, saavat levätä leposijoillaan. Mutta tulkaa te tänne, te noitanaisen lapset, te avionrikkojan ja porttonaisen sikiöt.  (RK: Jes. 57:1-3)

Tämä vastaa sitä, mistä Paavali puhuu tessalonikalaiskirjeessä tempauksena:

Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Emme me kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa. Pasuuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutua katoamattomuuteen ja tämän kuolevaisen pukeutua kuolemattomuuteen.  (RK: 1. Kor. 15:51-53)

Ilmestyskirjan kuolleiden (marttyyrien) ja vasta sen jälkeen elävien ylösnousemusjärjestys seuraa sitä, mitä Paavali sanoo: 

Veljet, emme tahdo teidän olevan tietämättömiä poisnukkuneiden osasta, ettette murehtisi niin kuin ne, joilla ei ole toivoa. Jos kerran Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin kuin uskomme, niin samalla tavoin Jumala myös on Jeesuksen kautta tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan. Tämän me sanomme teille Herran sanana: Me, jotka olemme elossa ja jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi poisnukkuneiden edelle, sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin. Sitten meidät, jotka olemme elossa ja olemme vielä täällä, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin, ja niin saamme aina olla Herran kanssa.  (RK: 1. Tess. 4:13-17)

Lopuksi

Seitsemää sinettiä seuraavan seitsemän pasuunan aikana maan päällä kulkevat ne tapahtumat, joihin pedon merkkikin liittyy. Ennen 144 000 merkitsemistä enkeli sanoi neljälle muulle enkelille ettei maata, merta tai puita saa tuhota ennen kuin merkintä on ohi (Ilm 7). Tämän jälkeen tulevat neljä ensimmäistä pasuunaa ovatkin juuri maan, vesien ja kasvien tuhoamista. 

Tämä tekstillinen sidonta kertoo, että tapahtumat etenevät lineaarisesti juuri niin kuin Ilmestyskirjassa kerrotaan. Kolme viimeistä pasuunaa taas sidotaan kolmella voi-huudolla peräkkäisiksi ja edeltävän seitsemää vihan maljaa. Siksi voimme myös lukea, että ylösnousemus eli tempaus tapahtuu   aikajärjestyksessä yli 3 ja ½ vuotta ennen pedon merkkiä ja siten ennen Antikristuksen valtakautta. (On sellaista opetusta, että sinetit, pasuunat ja maljat olisivat jotenkin sisäkkäisiä tapahtumia, mutta teksti ei tätä kuvaa.)

Näitä tapahtumia siis edeltävät vainot, joiden perusteella Jumala lähettää kostonsa ja toteuttaa jo kauan sitten profetoidun Herran Päivän. 

Juuri vainoja kohti me olemme menossa, sillä poikkeuksellisen suuri on se armo, jonka mukaan osa ihmisistä pelastuu ikuiseen elämään näkemättä ja kokematta kuolemaa! Uskon tämän sukupolven jo elävän, mutta siihen voi kuitenkin mennä vielä kymmeniä vuosiakin. Enkä tiedä olenko siinä itse mukana, eikä kukaan mukaan voi sitä tietää - vain Herra tietää eikä hän jaa kunniaansa. 

On paljon parempi tehdä päätös nyt kokonaisvaltaisesti omistautua Jeesuksen omaksi ja seuraajaksi, kuin empiä ja joutua taivaspaikan lunastajaksi sen raskaan teon kautta, että pedon merkkiä välttämällä kohtaa mahdollisen marttyyrikuoleman tai kuihtumisen yhteiskunnan ulkopuolella. 

Uskossa olevan pitää jatkuvasti uudistaa ajatteluaan. Jeesus lupasi että "Autuaita ovat ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano, sillä heidät ravitaan."  (RK: Matt. 5:6) Vanhurskautta, Jumalalle kelpaavuutta, etsiessä joutuu uudistamaan ajatteluaan.

Huomaa myös että maailmalliset ajatukset ja maailmallinen murhe antavat paholaiselle mahdollisuuden vaikuttaa ajatteluusi - näin ei mieli uudistu. 

Uudista mielesi myös toisia kohtaan. Ajatelkaa toisistanne rakkauden ja välittämisen ajatusten kautta. Todellisen seurakunnan pitää yhä voimakkaammin tukea toisiaan.  

Sanotaan se uudestaan: elävien uskovien seurakunnan ylösnousemus on käsittämättömän suuri armo. Silti näinä meidän aikoinamme jokainen koetellaan ja näinä outoina aikoina tulemme kohtaamaan vainoa ja moni jo ennen Herran Päivääkin, monessa maassa jo nykyisin, kuolee marttyyrinä. Siksi ratkaisevinta on Herran läheisyys jo tänään, sillä nämä hetket eivät saa sinua yllättää maailman murheiden keskeltä - sieltä on vaikea nopeasti tehdä oikeita päätöksiä, kun synnytys todella käynnistyy. 

*)Jälkikirjoitus

Näiden lopunaikojen tapahtumien aikajärjestyksestä ja Ilmestyskirjan tulkinnasta on monia ajatuksia. Olen yllä selittänyt yhden niistä mahdollisimman tiiviisti viittaamatta muihin vaihtoehtoihin. Saatan olla hyvinkin väärässä järjestyksen yksityiskohdissa, sillä tiedostan hyvin, että Jumala ei jaa kunniaansa - lopulta vain hän tietää, mitä sana tarkalleen ottaen on tarkoittanut.  

Tiedän selitykseni joltain osin olevan erilainen kuin ehkä yhdelläkään muulla selittäjällä. Esimerkiksi moni selittää Herran Päivän alkavan jo Ilmestyskirjan luvusta 4 ja tempauksen tapahtuvan jo sen alussa, kun Jeesus kutsuu Johanneksen taivaaseen. Ja toiset selittävät tempauksen tapahtuvat aivan Ilmestyskirjan lopussa tai juuri ennen vihan maljoja tai silloin kun kaksi profeetta nousevat ylös taivaaseen. 

Yllä esittämälläni mallilla saan kohtuullisen hyvin Jeesuksen ja Paavalin sanat sopimaan Ilmestyskirjaan. Monen mielestä näissä Raamatun kirjoissa on ristiriitaa tai monitulkintaisuutta. Tästä johtuen jotkut joko symbolisoivat mielestäni liikaa Ilmestyskirjan tapahtumia tai mielessään asettavat Ilmestyskirjan alempiarvoiseksi. 

Raamatun tulkinnan kannalta kuitenkin jäljessä tuleva voi lisätä yksityiskohtia aikaisemmin esitettyyn raamiin. Ilmestyskirjaa ei pidä hylätä eikä näin tehnyt Johanneksen opetuslapsetkaan, vaan pitivät kirjaa suuressa arvossa.  Onhan siinä lähes yhtä monta viittausta Vanhaan Testamenttiin kuin on siinä lukuja, joten se vetää yhteen koko Raamatun pelastushistorian. 

Tärkein asia kuitenkin koko tästä tekstin pätkästä on muistaa, että Jumala jo tietää, miten asiat tapahtuvat - mitään ei tapahdu hänelle yllätyksenä -, sillä hän on kaiken ohjannut jo etukäteen. Meidän pitää vain hakea hänen läheisyyttään ja hän pitää meistä huolen parhaaksi katsomallaan tavalla - ikuisuuden näkökulmasta katsoen.